Ruotsissa neljä puoluetta on päässyt alustavaan sopuun hallituksen muodostamisesta nelisen kuukautta vaalien jälkeen. Pihtisynnytyksellä saavutetussa ratkaisussa sosiaalidemokraatit ja vihreät jatkaisivat vähemmistöhallituksena, jota keskusta ja liberaalit tukisivat oppositiosta.
Hallitussopu on 16-sivuinen asiakirja, jossa on 73 numeroitua kohtaa. Hallitus voi ja sen täytyykin kaudellaan tehdä päätöksiä myös monista muista asioista. Ainakin näissä kysymyksissä se voisi nojata kahden oppositiopuolueen tukeen ja saada esityksensä eduskunnassa läpi.
Neljän puolueen pitää vielä hyväksyä saavutettu neuvottelutulos. Jos se kuitenkin menee läpi, mitä Ruotsin uusi hallitus merkitsee ilmastotyölle?
Pääosin sopu jatkaa ja vahvistaa nykyhallituksen linjaa. Se turvaa monia opposition vastustamia toimenpiteitä ja osin vie niitä eteenpäin.
Esimerkiksi opposition äänestyksessä kertaalleen kaatama lentovero otetaan uudelleen käyttöön. Koska erityisesti keskusta profiloitui veron vastustajana, päätöstä piti pehmentää poliittisesti.
Veroa täydennetään biopolttoaineiden sekoitevelvoitteen laajentamisella lentoliikenteeseen. Matkan pituuden perusteella maksettava vero myös korvataan polttoaineesta perittävällä verolla, kun se on mahdollista. Koska lentokerosiinin verottamisen estää 75 vuotta täyttävä kansainvälinen sopimus, muutosta voi joutua odottamaan.
Lentomatkojen ostajille velvoitetaan antamaan seloste ilmastovaikutuksista. Lentokenttämaksujakin esitetään porrastettavaksi päästöjen perusteella.
Sovun kovin uusi linjaus on päätös kieltää uusien polttomoottoriautojen myynti vuodesta 2030 eteenpäin. Hallitus myös sitoutuu ajamaan vastaavaa kieltoa EU-tasolla. Samalla selvitetään takarajan asettamista fossiilisten polttoaineiden käytölle.
Hallitus kieltää hiilen, öljyn ja maakaasun etsinnän. Ruotsi ei ole varsinaisesti tullut tunnetuksi fossiilisten polttoaineiden tuottajana, joten kyse on enemmän signaalipolitiikasta.
Merkittävimpiä linjauksia on vähintään noin 1,5 miljardin euron suuruinen ekologinen verouudistus. Se on kuitenkin osa laajaa veropakettia, jonka pitäisi sovun mukaan toteuttaa yhtä aikaa peräti 11 eri tavoitetta – osa keskenään vähintään jännitteisiä.
Pitkällä aikavälillä hallituksen on tarkoitus toteuttaa hintavat ja kiistanalaiset suurnopeusjunat Tukholman, Göteborgin ja Malmön välillä. Joukkoliikenteessä otetaan käyttöön yhtenäinen lippujärjestelmä Hollannin malliin ja helpotetaan kansainvälisten lippujen ostamista. Liikennevirasto velvoitetaan neuvottelemaan yöjunista useisiin eurooppalaisiin kohteisiin.
Sopu sisältää myös koko joukon kiinnostavia yksittäisiä toimenpiteitä. Näitä ovat mm.
• ilmastolain ajaminen EU:ssa
• veron asettaminen jätteenpoltolle
• kokeilutuen myöntäminen negatiivisia päästöjä tuottaville hankkeille
• panttijärjestelmä akkujen ja puhelinten kaltaisille tuotteille
• selvitys velvoitteesta vaatia tuotepassi kaikilta tuotteilta
• kokeilu vihreistä valtionobligaatioista
• uusiutuvan energian pientuotannon helpottaminen
• selvitys ympäristöohjaavista raskaan liikenteen tiemaksuista
Jos sopu menee läpi, se vahvistaa Ruotsin ilmastopolitiikkaa olennaisesti mutta ei vallankumouksellisesti entisestään. Näin se osaltaan luo tilaa – ja painetta – edetä ilmastotyössä myös meillä Suomessa.
Oras Tynkkynen
