Tuoreen uutisen mukaan naisten määrä suomalaisyhtiöiden johdossa on laskemassa. Suurimpien pörssiyhtiöiden hallituksiin pyrkivistä naisia on vain 15 % – prosenttiyksikkö vähemmän kuin viime vuonna.
Naiset ovat jo pitkään olleet aliedustettuja liike-elämän ylimmillä portailla. Toimitusjohtajista vain runsaat 7 % on naisia. Sadan suurimman yrityksen hallituksissa naisia on alle viidennes.
Monen suuryhtiön hallituksessa ei ole ainuttakaan naista. Tasa-arvon mallimaassa Suomessa yritysten johto on miesvaltaisempaa kuin monissa muissa EU-maissa.
Yhtiöitä ei johdeta sukupuolielimillä. Mitä väliä hallitusten sukupuolijakaumalla sitten on?
Paljonkin. Ei ole mitään järkisyytä olettaa, että johtamisessa tarvittavat lahjat olisivat keskittyneet 80-prosenttisesti miehille. Jos naiset ovat aliedustettuja hallituksissa, me haaskaamme naisten osaamista. Siihen pienellä maalla ei ole varaa.
Menestyvä yhtiö ei tarvitse ruoriin puolta tusinaa rotaryihin kuuluvaa keski-ikäistä ekonomimiestä. Erilaisilla ihmisillä on erilaisia vahvuuksia. Oivallukset syntyvät usein juuri erilaisten ihmisten kohtaamisesta.
Moninaisuus voi näkyä myös tuloksessa. Elinkeinoelämän valtuuskunnalle Evalle tehdyn selvityksen mukaan yritykset, joilla on sukupuolittain tasapainoinen hallitus, ovat kymmenen prosenttia kannattavampia kuin kokonaan miesten miehittämät yhtiöt.
Vahvasti miesvaltaisessa ympäristössä naisen voi olla vaikeampi edetä. Suomi tarvitsee lisää esimerkkejä johtajanaisista. Kuinka moni tyttö haaveilee nykyään yritysten johtamisesta? Yksi Sari Baldauf ei vielä kesää tee.
Yritykset kammoksuvat sukupuolikiintiöitä. Niistä voi kuitenkin olla apua. Norjassa jo kiintiöillä uhkailu sai naisten osuuden hallituksissa nousuun.
Yhtiöillä pitää kuitenkin olla mahdollisuus korjata pahat tapansa. Jos yritysten hallitukset saadaan lähivuosina sukupuolijakaumaltaan selvästi tasapainoisemmiksi, ei kiintiöitä tarvita.
Oras Tynkkynen
kansanedustaja (vihr)
Tampere
