Tietyt poliittiset ryhmät ovat vakuutelleet, että Suomen sosiaaliturva on jo aika valmis – tarvitaan enää hienosäätöä.
Ihmisten arki kertoo kuitenkin toista. Yhden tulot puolittuvat, kun hän työttömänä oltuaan aloittaa ammattikoulun. Toinen ei voi mennä avoliittoon, koska sosiaaliturvan elatusvelvoite ajaisi taloudelliseen ahdinkoon. Sovitellulla työmarkkinatuella työtä tekevä saa käteen saman summan riippumatta siitä, kuinka paljon tekee töitä. Esimerkkejä piisaa jo omassa kaveripiirissä.
Sosiaaliturvan tilkkutäkin paikkaamiseen ei riitäkään hienosäätö, vaan tarvitaan täysremontti. Sitä hallitus nyt valmistelee. Uudistuksen tavoitteena on parantaa työn kannustavuutta, vähentää köyhyyttä ja varmistaa riittävä perusturvan taso kaikissa elämäntilanteissa.
Vihreät ovat tarjonneet ratkaisuksi perustuloa. Perustulo tekisi työn vastaanottamisesta aina taloudellisesti kannattavaa, sillä se poistaisi nykyiseen sosiaaliturvaan liittyvät kannustinloukut. Jokaisesta työllä ansaitusta eurosta jäisi aina käteen jotain.
Perustulo selkeyttäisi sosiaaliturvaa ja vähentäisi byrokratiaa. Se helpottaisi erityisesti niiden elämää, joiden tulot ovat vaihtelevia tai satunnaisia. Perustulo takaisi joustavan toimeentuloturvan esimerkiksi yrittäjille ja pätkätyöläisille.
Perustulo on kuitenkin niin iso harppaus, että sitä kohti tarvitaan ensin monia pienempiä askelia. Yhden väliinputoajaryhmän, tutkijoiden ja taiteilijoiden, sosiaaliturvan ongelmiin hallitus puuttuu jo tällä vaalikaudella.
Hyviä ensiaskelia olisi nostaa verottoman tulon alaraja tuhanteen euroon ja yhdistää nykyisiä minimietuuksia aukkokohtien paikkaamiseksi. Samalla sosiaaliturvan ja työn yhdistämistä pitää helpottaa, jotta töiden tekemisestä ei rangaista.
Perustulomallia voisi myös ensin kokeilla alueellisesti tai joillekin ihmisryhmille. Näin saataisiin arvokkaita kokemuksia ja voitaisiin hioa mallia mahdollisten ongelmien korjaamiseksi.
Oras Tynkkynen
kansanedustaja (vihr)
Tampere
