Reilu kauppa takaa oikeudenmukaisen ja riittävän korvauksen kehitysmaiden perheviljelijöille ja työntekijöille. Tuotannossa on noudatettava kansainvälisiä ihmis- ja työelämän oikeuksia. Osa lisätuloista käytetään yhteisön elinolojen parantamiseen kuten koulujen rakentamiseen. Myös ympäristönäkökohdat on otettava huomioon. Tuotantoa valvova Fairtrade Labelling Organizations International (FLO) vierailee tiloilla vuosittain.

Kunnat käyttävät julkisiin hankintoihin noin 15 miljardia euroa vuodessa. Siksi ei ole lainkaan yhdentekevää, millaisia tuotteita ja palveluita julkisilla hankinnoilla tuetaan. Uuden hankintalain mukaan hankintayksikkö voi yksiselitteisesti asettaa hankinnoissa sosiaalisia tai ympäristökriteereitä. Kunta voi siis halutessaan suosia Reilun kaupan kriteerit täyttäviä tuotteita, vaikka tuotteilta ei voikaan suoraan edellyttää Reilun kaupan merkkiä.

Monessa Euroopan maassa julkisille hankinnoille on asetettu sosiaalisia kriteereitä. Isossa-Britanniassa on jo 250 ja Ranskassa sata Reilun kaupan kaupunkia tai kuntaa, muun muassa Pariisi, Lyon, Strasbourg, Oxford, Edinburgh ja Cambridge. Ruotsissa Reilun kaupan kuntia on kolme, isoin niistä Malmö.

Suomessa Keravalla, Pernajassa, Salossa ja Jämsässä on siirrytty käyttämään Reilun kaupan kahvia kunnan omissa tilaisuuksissa. Utajärvi ja Paltamo ovat julistautuneet Reilun kaupan kunniksi, ja Turussa on tehty aloite julistautumisesta Reilun kaupan kaupungiksi (www.reiluturku.fi). Myös seurakunnat ja koulut voivat hakea Reilun kaupan asemaa.

Saadakseen Reilun kaupan kaupungin arvonimen pitää Tampereen täyttää seuraavat kriteerit:

1. Tampereella toimii Reilun kaupan kaupungin kannatustyöryhmä, joka työskentelee arvonimen saamiseksi ja valvoo kriteerien noudattamista.

2. Tampere käyttää Reilun kaupan kahvia ja teetä kaupungintalolla ja kaikissa omissa tilaisuuksissaan. Se myös edistää aktiivisesti Reilun kaupan tuotteiden käyttöä omassa ruokahuollossaan ja kaupungin alueella.

3. Vähintään puolet Tampereen alueen seurakunnista käyttää Reilun kaupan kahvia ja teetä (seurakunnat, joihin kuuluu vähintään puolet seurakuntien yhteisestä jäsenmäärästä)

4. Tampereen alueella olevissa kaupoissa on yleisesti saatavilla kattava valikoima Reilun kaupan tuotteita. (Yhteensä 20 kahvilassa, ravintolassa tai hotellissa tarjotaan Reilun kaupan kahvia)

5. Vähintään 50 työpaikkaa tai yhdistystä on siirtynyt käyttämään Reilun kaupan kahvia ja teetä

6. Kunta osallistuu kahdesti vuodessa järjestettäviin Reilun kaupan viikkoihin.

7. Kunnan alueella on tiedotuspiste, josta on saatavilla Reilun kaupan tiedotusmateriaalia

Reilun kaupan kaupungin aseman saavuttaminen toisi Tampereelle imagohyötyä -etenkin, jos kaupunki onnistuisi siinä ensimmäisenä Suomessa. Arvonimi on merkki siitä, että kaupunki on valmis kantamaan eettistä vastuuta. Näin Tampere myös toteuttaisi käytännössä Aalborgin sitoumuksissa hyväksymäänsä tavoitetta (“pyrimme – – tehokkaasti edistämään kestävää tuotantoa ja kulutusta, erityisesti ekomerkittyjä, luomu-, eettisiä ja reilun kaupan tuotteita”).

Esitämme, että Tampere ryhtyy tavoittelemaan Reilun kaupan kaupungin arvonimeä.

Kokoomuksen ja RKP:n valtuustoryhmä
SDP:n valtuustoryhmä
Vihreän valtuustoryhmä
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Tampereen Kristillisdemokraattisen valtuustoryhmä
SKP:n Tampereen valtuustoryhmä