Rahat ja henki Johannesburgissa

Lensin seitsemän vuotta sitten Johannesburgiin matkalla Mosambikiin. Maailman väkivaltaisimmaksi väitetyssä kaupungissa oli isoja alueita, joita neuvottiin karttamaan. Jälkikäteen huomasin, etten ottanut kaupungista yhtään valokuvaa. Muistoissani Johannesburg on aukkoja kartalla – paikkoja, joissa olisin todennäköisesti päässyt rahoistani, ehkä hengestäni.

Miljardi ihmistä elää alle dollarilla päivässä. Ilmastonmuutos uhkaa satojen miljoonien ihmisten elämää. Talouden uusliberalistinen globalisointi kasvattaa tuloeroja. Yli puoli miljardia naista ei osaa lukea. Yhä useammilta viedään rahat ja henki joka päivä. Siitäkään ei yleensä jää valokuvia.

Johannesburgissa pidettävän kestävän kehityksen huippukokouksen odottaisi tarjoavan työkaluja näiden ongelmien ratkaisemiseen. Asiakirjojen korulauseilla on kuitenkin vain vähän tarjottavaa maailman köyhille ja ympäristölle. Merkittäviä uusia avauksia ei ole luvassa, ja osa valtioista yrittää kiemurrella irti vanhoistakin lupauksista.

Ylikansalliset yhtiöt ovat nykymaailmassa yhä merkittävämpiä toimijoita. Exxon on taloutena suurempi kuin 140 miljoonan asukkaan Pakistan, General Motors päihittää Uuden-Seelannin. Silti yhtiöiden toimintaan ei vieläkään uskalleta kajota. Globaali talous ei Johannesburgin kokouksen jälkeenkään saa rinnalleen toimivaa globaalia hallintoa.

Johannesburgin kartalla on yhä aukkoja.

Oras Tynkkynen