Arvoisa puhemies

Suomi on tienhaarassa. Tällä viikolla me kansanedustajat päätämme Suomen energiatulevaisuudesta vuosisadan loppuun asti. Torstainen äänestys ratkaisee sen, millä meidän lastenlastenlastemme Suomessa energiaa tuotetaan.

Me voimme valita lisäydinvoiman tien. Voimme rakentaa talouttamme energiamuodolle, joka perustuu pääosin ulkomaiseen teknologiaan, polttoaineeseen, osaamiseen ja työhön. Voimme nojata moniongelmaiseen riskienergiaan, jonka tuotannosta syntyvä ydinjäte pitää eristää ihmisistä ja ympäristöstä kymmeniksi tuhansiksi vuosiksi.

Voimme päättää antaa luvat vielä kahdelle uudelle ydinvoimalalle ja näin tehdä Suomesta maailman suurimman ydinjätteen tuottajan asukasta kohti. Voimme tuottaa ydinsähköä saksalaisille ja pitää jätteet itsellämme. Lopputulos olisi sama kuin jos toisimme maahan ydinjätettä: sähkö muille, jätteet meille.

Voimme kuitenkin valita myös toisin. Lukuisat selvitykset ja hallituksen omatkin asiakirjat osoittavat, että voimme aivan yhtä hyvin valita kestävien energiaratkaisujen tien. Voimme turvata teollisuuden kohtuuhintaisen sähkön saannin, leikata päästöjä rivakasti ja irtautua Venäjän tuontiriippuvuudesta ilman lisäydinvoimaa.

Miten tämä käytännössä onnistuisi? Valjastamalla kotimainen osaaminen tehostamaan energiankäyttöä ja lisäämään uusiutuvan energian tuotantoa.

Energiatehokkuuden parantaminen on paitsi kestävin, myös edullisin tapa saada sähkön kulutus ja tuotanto kohtaamaan. Voimme tehostaa sähkön käyttöä merkittävästi kotitalouksissa, palveluissa, rakennuksissa ja teollisuudessa. Voimme korvata sähkölämmitystä lämpöpumpuilla ja pellettiuuneilla. Voimme tasata kulutushuippuja hyödyntämällä modernia tieto- ja viestintäteknologiaa.

Hallitus on sitoutunut kunnianhimoiseen uusiutuvan energian pakettiin. Tästä suuri kiitos kuuluu elinkeinoministeri Pekkariselle, joka on hakenut kustannustehokkaan tavan edistää kotimaisia uusiutuvia metsäenergiasta tuulivoimaan ja biokaasuun.

Enemmänkin voidaan silti tehdä. Jos energiatehokkuuden potentiaali hyödynnetään täysimääräisesti, lisäkapasiteetin tarve jää kohtuulliseksi. Tarve voidaan kattaa esimerkiksi rakentamalla tuulivoimaa lisää saman verran kuin Espanja rakensi viime vuonna kuudessa kuukaudessa ja lisäämällä päälle hieman biosähkön tuotantoa.

Arvoisa puhemies

Keskustelussa on väitetty, että uusiutuvat, energiatehokkuus ja ydinvoima muodostavat paketin. Kuitenkin Suomella on laillisesti sitova velvoite nostaa uusiutuvan energian osuus 38 prosenttiin. Hallituksen esittämät tai vastaavat toimet uusiutuvien edistämiseksi on todellisuudessa tehtävä joka tapauksessa – riippumatta siitä, miten eduskunta torstaina äänestää ydinvoimaluvista.

Mittava ydinvoiman lisärakentaminen päinvastoin uhkaa kotimaista, uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta. Pääasiallisia syitä on kolme.

Ensinnäkin uudet ydinvoimalat sitoisivat pääomia arviolta 7–10 miljardia euroa. Olkiluoto 3:n kokemukset osoittavat, että kustannukset voivat nousta vielä selvästi suuremmiksikin. Jos pääomat sidotaan epävarmoihin ydinhankkeisiin, voi erityisesti kunnallisten energiayhtiöiden olla vaikea samalla investoida merkittävästi uusiutuviin.

Toiseksi aluksi minkä tahansa uuden energiateknologian, myös uusiutuvien, hinta on perinteistä korkeampi. Jos lisäydinvoima todella onnistuisi laskemaan sähkön hintaa, se nostaisi kestävien energiamuotojen edistämisen kustannuksia, kuten talousvaliokunnan mietinnössä todetaan.

Kolmanneksi jos ydinvoimaa ei rakenneta lisää, tulee sähkön tarve aivan konkreettisesti kattaa muilla keinoilla. Tämä merkitsisi käytännössä merkittäviä lisäsatsauksia uusiutuviin ja energiatehokkuuteen. Siksi ei lisäydinvoimalle tarkoittaa samalla kyllä kotimaisille uusiutuville ja tehokkuudelle.

Ydinvoiman uhka kestäville energiaratkaisuille käy ilmi myös hallituksen periaatepäätöksistä. Niissä todetaan, että ”lisäydinvoima — alentaa — uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön kilpailukykyä”. ”Lisäksi on uhkana, että ydinvoiman lisärakentaminen heikentää sähkön ja lämmön yhteistuotannon (CHP) kannattavuutta ja sitä kautta saattaa vähentää — uusiutuvan energian määrää”. Mitä enemmän ydinvoimaa rakennetaan, sitä suuremmaksi uhka uusiutuville ja energiatehokkuudelle kasvaa.

Ydinvoimaa on usein puollettu tapana turvata vientiteollisuuden edellytyksiä. Kestävät ratkaisut voivat kuitenkin olla parempia paitsi ympäristön, myös suomalaisten yritysten, kansantalouden ja työllisyyden kannalta.

Toisin kuin lisäydinvoima, kestävät vaihtoehdot perustuvat voittopuolisesti kotimaiseen osaamiseen, teknologiaan ja polttoaineisiin. Työpaikat jakautuvat asentajille, metsänomistajille, rakentajille, sorvaajille ja metsureille ympäri Suomea. Iso osa työpaikoista tulee maaseudulle ja tehdaspaikkakunnille, joilla uutta työtä tarvitaan kipeimmin. Siksi ääni lisäydinvoimaa vastaan on ääni suomalaisen työn puolesta.

Kotimainen, uusiutuva energia ja energiatehokkuus eivät työllistä vain rakentamisvaiheessa. Tuhannet pysyvät vientityöpaikat voivat olla kiinni siitä, annetaanko kestävälle energialle todellinen mahdollisuus myös kotimaassa. Ydinteknologiaa Suomi ei voi juurikaan viedä.

Kansalaiset odottavat kansanedustajilta määrätietoisia toimia kestävien energiaratkaisujen puolesta. Tuoreessa kyselyssä uusiutuvan energian lisäämistä kannatti noin 90 prosenttia ja energiankäytön tehostamista 60 prosenttia suomalaisista.

Sen sijaan lisäydinvoiman rakentaminen ei saa kansan tukea. Viime vuosina yhdenkin uuden ydinvoimalan rakentamista vastaan on ollut selvästi useampi kuin sen puolesta.

Kahta uutta voimalaa kannattaa vain alle viidennes kansasta. Esimerkiksi keskustan ja sosialidemokraattien kannattajista vain noin kuudennes tukee kahta voimalaa.

Arvoisa puhemies

Viime aikoina kansalaisten luottamus meihin kansanedustajiin on horjunut. Moni on alkanut epäillä, että poliitikot asettavat jonkin äänekkään ryhmän edun kansakunnan edelle. Valitettavan monet kansalaiset kokevat, että heidän mielipiteensä ei päätöksenteossa paina.

Nyt meillä on mahdollisuus palauttaa uskoa demokratiaan. Voimme osoittaa, että päätöksen ydinvoimasta teemme me kansan edustajat – eivät etujärjestöt tai puolue-eliitti. Voimme kuunnella kansan toiveita siitä, millaisen energiatulevaisuuden he haluavat maallemme rakentaa.

Meillä kaikilla on vapaat kädet päättää, miten torstaina äänestämme. Meistä jokainen voi valita vapaasti äänestää kahden, yhden tai ei yhdenkään uuden ydinvoimalan puolesta.

Niin kuin Pohjolan Sanomat pääkirjoituksessaan toteaa: ”Ydinvoimaratkaisut ovat varmasti niitä asioita, joihin ryhmäkuria ei voida eikä pidä koskaan ulottaa.”

Suomi on nyt tienhaarassa. Meidän kansanedustajien käsissä on päättää itsenäisesti, minkä tien valitsemme. Ulkomaisen riskienergian vai kotimaisen kestävän energian tien.

Arvoisa puhemies

Valinta on meidän.