4/2007
Harva meistä rakastaa veroja. Silti hallituksen päätös korottaa ympäristöveroja 300 miljoonalla eurolla oli viisas ja kannatettava. Tähän on monta syytä. Ensimmäisenä kannattaa
muistaa, miksi veroja yleensäkään kerätään. Siksi, että saisimme rahoitettua kansalaisten lähes yksimielisesti kannattamaa hyvinvointiyhteiskuntaa.
Verotuloja tarvitaan, jotta koulutus, terveydenhuolto ja monet muut välttämättömät asiat saadaan pidettyä kunnossa. Kun jotain nyt on verotettava, eikö ole parempi verottaa enemmän sitä, mitä haluamme vähemmän (ympäristön kuormitusta), ja vähemmän sitä, mitä haluamme enemmän (työtä)? Näin hallitus juuri toimii: samalla, kun ympäristöveroja korotetaan, kevennetään työn, eläkkeiden, perintöjen ja ruoan verotusta monin verroin enemmän.
Keskivertokansalainen jää siis veroratkaisuissa selvästi voiton puolelle, vaikka bensan tai sähkön kallistuminen voi hetken harmittaakin. Kun mukaan ynnätään kansaneläkkeisiin, opintorahaan ja lapsilisään tehdyt korotukset, kasvaa hallituksen ratkaisuista nettoavien määrä entisestään.
Ei vain rahan takia
Ympäristöverot eivät ole kuitenkaan vain fiskaalisia eli valtion kassaa kartuttavia, vaan niillä on myös toinen tarkoitus: ohjata ihmisten käytöstä. Euro on hyvä konsultti. Ympäristöverot kannustavat miettimään tapoja tehostaa omaa energiankäyttöään ja valita kestävämpiä vaihtoehtoja.
Ja parantamisen varaa todella piisaa. Olen usein käyttänyt esimerkkinä valaistusta. Energiansäästölampuista on puhuttu Suomessa ainakin 15 vuotta. Säästölamppu kuluttaa 80 % vähemmän sähköä kuin hehkulamppu, kestää monta kertaa pitempään ja säästää käyttäjälleen selvää rahaa. Tästä huolimatta keskimääräisen suomalaiskodin 23,5 valaistuspisteestä 19:ssä palaa edelleen sähköä (ja rahaa) holtittomasti tärväävä hehkulamppu.
Tai autoilu. Mielipuolisia määriä polttoainetta nielevien kaupunkimaasturien kauppa on lisääntynyt toista kymmentä prosenttia viime vuodesta. Joinakin vuosina uusien autojen keskikulutus on noussut eikä suinkaan laskenut, niin kuin yleisesti kuvitellaan. Tekniikka siis paranee, mutta ihmiset valitsevat yhä juopompia autoja – ja marmattavat päälle polttoaineen hinnasta. Energiankäyttöä voidaan siis tehostaa huomattavasti, jos energiansäästö vain otetaan tosissaan. Ympäristöverojen korotus tekee säästävistä valinnoista entistäkin kannattavampia.
Kansalaisten selvä enemmistö on vaatinut päättäjiltä ripeämpiä toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Nyt hallitus toimii. Helpompaa voisi olla edellisen hallituksen tapaan vain puhua ilmastonsuojelun tärkeydestä, mutta lykätä epäsuositut ratkaisut tuleville hallituksille. Se ei kuitenkaan olisi kestävää eikä vastuullista.
Dieselautoja kannattaa suosia
Ympäristöverojen korotuksen poristiin etukäteen sorsivan dieselautoja, vaikka ne ovat ilmaston kannalta parempi vaihtoehto. Kuinka lopulta kävikään? Hallitus päätti korottaa bensan valmisteveroa 3,94 senttiä ja dieselin veroa 4,46 senttiä litralta. Koska dieselautot kuitenkin kuluttavat vähemmän polttoainetta, niillä ajaminen itse asiassa halpenee suhteessa bensa-autoihin. Otetaan laskuesimerkki: Oletetaan, että bensa-auto kuluttaa 8 l/100 km ja dieselauto 6 l/100 km. Veronkorotusten jälkeen bensa-autolla ajaminen maksaa sataselta 31,5 senttiä nykyistä enemmän, dieselautolla vastaavasti 27 senttiä enemmän.
Vihreät ovat toistuvasti vaatineet dieselautoilta vuotuisen ajoneuvoveron yhteydessä perittävän käyttövoimaveron poistamista. Tähän tulee tilaisuus siinä yhteydessä, kun ajoneuvovero porrastetaan päästötason mukaan. Uudistusta valmistellaan parhaillaan, ja se on tarkoitus saada voimaan vielä tällä hallituskaudella.
Tarvitaan myös porkkanoita
Pelkkä ympäristöverojen korotusten keppi ei toki riitä, vaan tarvitaan myös erilaisia porkkanoita. Hallitus esimerkiksi päätti vapauttaa lämmityksessä käytetyn bioöljyn kokonaan valmisteverosta. Aiemmin hallitus päätti tukea suurten kaupunkien joukkoliikennettä vuodesta 2010 alkaen. Uusi tuki hyödyttää joukkoliikenteen käyttäjiä myös täällä Tampereen seudulla. Nämä ovat kaikki hyviä pikkuporkkanoita, mutta tarvitaan paljon lisää.
Ensi vuoden budjetissa rakennusten korjaus- ja energia-avustuksiin on varattu 10 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna. Kuntien kautta myönnettäville avustuksille on kuitenkin valtava tarve, joten niihin tarvitaan tulevaisuudessa selvä tasokorotus. Näin yhä useampi sähköllä tai öljyllä kotinsa lämmittävä voisi investoida lämpöpumppuihin, aurinkokeräimiin tai pelletteihin. Myös talon energiatehokkuutta parantavia remontteja tulisi tukea.
Paljon muutakin kuin ympäristöä
Hallituksen talousarvioesityksessä on toki paljon muutakin kuin ympäristönsuojelua edistäviä ratkaisuja. Vammaisten työllistämiseen satsataan 18 miljoonaa euroa lisää. Näin yhä useampi heistä pääsee töihin -ja heidän osaamisensa saadaan paremmin yhteiskunnan käyttöön. Kahden yliopiston Tampereella tärkeä päätös oli lisätä yliopistojen perusrahoitusta 20 miljoonalla eurolla. Yliopistojen rakenteelliseen kehittämiseen päätettiin kohdentaa vielä seitsemän miljoonaa euroa lisää.
Hallitusohjelman mukaisesti hallitus tarkastelee yliopistojen tuottavuusohjelmaa syksyllä 2007. Korkeakouluja uhannutta tuottavuusohjelmaa on tarkoitus arvioida uudelleen niin, ettei se vaaranna yliopistoissa tehtävää työtä. Oppisopimuskoulutuspaikkojen määrää lisätään kahdella tuhannella. Ammatillisen koulutuksen paikkoja lisätään niin ikään parilla tuhannella.
Onko hallituksen budjettiesitys sitten mielestäni täydellinen? Ei suinkaan, mutta kyllä paljon hyvää on ensi vuodelle luvassa.
