Customize Consent Preferences

We use cookies to help you navigate efficiently and perform certain functions. You will find detailed information about all cookies under each consent category below.

The cookies that are categorized as "Necessary" are stored on your browser as they are essential for enabling the basic functionalities of the site. ... 

Always Active

Necessary cookies are required to enable the basic features of this site, such as providing secure log-in or adjusting your consent preferences. These cookies do not store any personally identifiable data.

No cookies to display.

Functional cookies help perform certain functionalities like sharing the content of the website on social media platforms, collecting feedback, and other third-party features.

No cookies to display.

Analytical cookies are used to understand how visitors interact with the website. These cookies help provide information on metrics such as the number of visitors, bounce rate, traffic source, etc.

No cookies to display.

Performance cookies are used to understand and analyze the key performance indexes of the website which helps in delivering a better user experience for the visitors.

No cookies to display.

Advertisement cookies are used to provide visitors with customized advertisements based on the pages you visited previously and to analyze the effectiveness of the ad campaigns.

No cookies to display.

Sisu-lehti: Kohti vähäpäästöistä energiataloutta

www.fennovoima.fi/sisu

Energiapolitiikka olisi helppoa, jos sillä olisi vain yksi tavoite. Ei ole kummoinenkaan tehtävä turvata esimerkiksi energian häiriötöntä saatavuutta tai päästöjen vähentämistä erikseen. Haaste on sovittaa osittain ristiriitaiset tarpeet yhteen.

Viime vuosina ilmastonsuojelu on noussut ohi muiden tavoitteiden. Syy on selvä: jos epäonnistumme ilmastonmuutoksen torjumisessa, sähkön saaminen pistorasiasta on huolistamme vähäisimpiä.

Kahta astetta pidetään yleisesti sietämättömän globaalin lämpenemisen rajana. Sen alittaminen edellyttää Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan mittavia päästövähennyksiä – teollisuusmaissa 25–40 % jo vuoteen 2020 ja peräti 80–95 % vuoteen 2050 mennessä.

Ilmastobudjetin rajoja kunnioittava energiatalous merkitsee täyskäännöstä tapaamme tuottaa, siirtää ja käyttää energiaa. Pitkällä aikavälillä meidän on siirryttävä vähäpäästöiseen tai jopa kokonaan päästöneutraaliin energiatalouteen.

Tavoitteeseen voidaan päästä karkeasti kolmella konstilla: 1) tehokkuudella, 2) uusiutuvalla energialla ja 3) muilla vähäpäästöisillä energianlähteillä. Näistä tehokkuus on tärkein.

Kaikilla energiamuodoilla on haittansa. Mitä vähemmän energiaa tarvitaan, sitä vähemmän syntyy päästöjä, maisemahaittoja tai vaarallisia jätteitä. Energiatehokkuus on myös kustannustehokkain tapa vähentää päästöjä.

Jo ennestään energiatehokkaassa Japanissa on arvioitu, että maa voisi puolittaa energiantarpeensa vuoteen 2050 mennessä. Suomessakin hyvinvointi voidaan tuottaa nykyistä olennaisesti pienemmällä kulutuksella. Hallitusohjelmassa onkin asetettu tavoitteeksi taittaa energiankulutuksen kasvu.

Uusiutuvalla energialla on huomattava potentiaali. Esimerkiksi bioenergian käyttöä voidaan lisätä puolella ja tuulivoiman osuus nostaa kymmenykseen sähköntuotannosta jo vuoteen 2020 mennessä. Myös korvaamalla kivihiiltä tai turvetta maakaasulla voitaisiin päästöjä vähentää olennaisesti.

Energiatehokkuudella, uusiutuvilla ja vähäpäästöisillä polttoaineilla energiantuotannon päästöt voitaisiin Pöyryn selvityksen mukaan liki puolittaa vuoteen 2020 mennessä.

Ydinvoima ei suoraan tuota ilmastoa lämmittäviä päästöjä, joten se kuulostaa houkuttelevalta vaihtoehdolta. Mikä voisi olla sen rooli ilmastotalkoissa?

Useimpien tutkimusten mukaan vähäinen. Esimerkiksi IPCC arvioi, että ydinvoiman osuus maailman sähköstä voi vuoteen 2030 mennessä kasvaa nykyisestä 16 prosentista 18 prosenttiin.

Tämä siis vain sähköntuotannosta – maailman päästöistä noin 4/5 tulee muualta. IPCC myös muistuttaa, että ydinvoiman lisäämistä rajoittavat turvallisuusongelmat, ydinaseiden leviäminen ja ydinjätteet.

Suomessakin ydinvoima vähentäisi päästöjä vain vähän. Olkiluodon neljännen reaktorin YVA-raportissa päästövähennykseksi arvioidaan 1,6 Mt hiilidioksidia. Se on kaksi prosenttia Suomen päästöistä.

Se, halutaanko ydinvoiman lisärakentamisen haitat ja riskit hyväksyä vähäisen päästövähennyksen takia, on lopulta poliittinen ja arvovalinta. Hallitusohjelma pitää ovea auki kaikille vähäpäästöisille energiamuodoille, mutta edellyttää niiden tarkastelua yhteiskunnan kokonaisedun kannalta.

Oma arvioni on, että on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista siirtyä vähäpäästöiseen energiatalouteen ilman lisäydinvoimaa.

Oras Tynkkynen

Kirjoittaja on valtioneuvoston ilmastopoliittinen asiantuntija ja Vihreiden kansanedustaja.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *