”Vaikka matkailija ei osaisikaan venäjää, hänen ei tarvitse pelätä joutuvansa pulaan. Neuvostoliitossa puhutaan tosin vähän vieraita kieliä; vanhempi väki osaa jonkin verran saksaa tai ranskaa, nuoremmat englantia, mutta asioista selvitään muutenkin, käsiä käyttäen tai piirtäen.”
Juhani Hyvärinen: Matkailijan Neuvostoliitto

Sotši emännöi talviolympialaisia vuonna 2014. Vielä kesällä 2010 se tuntuu kovin etäiseltä. Kaupungissa rakennetaan uutta ahkerasti, mutta iso osa vanhasta rakennuskannasta ja teistä on nuhjuisessa kunnossa.

Paljon tekemistä riittää myös kielitaidon kanssa. Matkailualallakin vain ani harva osaa edes auttavaa englantia.

Hotel Moskvassa neljän päivän aikana tapaamistamme työntekijöistä yksi puhui joitakin sanoja englantia. Samoin pääpostista löytyi lyhyen neuvonpidon jälkeen yksi englantia taitava ihminen.

Ravintoloissa kohtasimme matkan aikana kaikkiaan yhden englantia puhuvan, junissa, rautatieasemilla ja kaupoissa emme ainuttakaan. Nettikahvilan kassan nuori nainen vastasi kyllä kysymykseen kielen osaamisesta ”tsut tsut”, mutta ei saanut suustaan ainuttakaan englannin sanaa.

Toki englanti on vain yksi, joskin nykyään ylivoimaisesti laajimmin puhuttu, kieli. Mutta ei Sotšissa tunnuttu osattavan vaikkapa saksaa tai ranskaakaan. Japanilaisen ravintolan ainoa japanilaisen näköinen työntekijäkään ei ymmärtänyt, kun yritin tilata ruokaa japaniksi.

Muuten viimeinen päivä meni kaupungilla kierrellessä ja paluumatkaan valmistautuessa. Äiti osti rantabulevardilta silkkikoltun, jota kuvittavat van Goghin auringonkukat.

Viime tuntien aikana löysimme keskustasta uudehkon – ja ylellisen – kauppakeskuksen sekä torin. Sisähallissa oli myynnissä tuoretta lihaa ja maitotuotteita, ulkona katosten alla kaikkea muuta syötävää: vihanneksia, tuoreita ja kuivattuja hedelmiä, pähkinöitä, papuja, teetä, mausteita, jopa rapuja ja vastoja.

Asemalla oli lähtiessä vilinää. Paluumatka käynnistyi sujuvasti. Valitettavasti käännyimme öljynjalostamokaupunki Tuapsen paikkeilla sisämaahan ennen, kuin aurinko ehti laskea Mustan meren ylle.