Eduskunnan puhemiehelle
Mehiläisillä on tärkeä rooli ruoantuotannossa ja koko maapallon ravintoketjussa. Pelkästään Yhdysvalloissa mehiläispölytyksellä tuotetaan hedelmiä ja vihanneksia yli 15 miljardin dollarin arvosta vuosittain.
Tarhattavat hunajamehiläiset ovat tärkeitä kukkien pölyttäjiä myös meillä Suomessa, ja niiden merkitys on korostunut entisestään luontaisten pölyttäjien vähentymisen takia. Mehiläiset käyvät noin 3-4 miljoonassa kukassa tuottaakseen puoli kiloa hunajaa. Suomessa tärkeimmät hunajakasvit ovat vadelma, rypsi, maitohorsma ja apilat. Suomessa on noin 2 700 mehiläishoitajaa.
Mehiläiskannat vaihtelevat luontaisesti vuosittain jonkin verran. Viime vuosina erityisesti Yhdysvalloissa ja Manner-Euroopassa kannat ovat kuitenkin paikoitellen romahtaneet. Mahdolliseksi syyksi on vuodesta 2006 alkaen diagnosoitu yhdyskuntien romahdushäiriö (colony collapse disorder, CCD). Ilmiössä työmehiläiset ja kuhnurit katoavat pesästä jättäen jälkeensä kuningattaren ja vastasyntyneet.
Viime vuonna CCD-tapauksia raportoitiin Yhdysvaltojen lisäksi ainakin Brasiliassa, Puolassa, Kreikassa, Italiassa, Espanjassa ja Portugalissa. Lievemmässä muodossa mehiläiskatoa on ilmennyt myös Sveitsissä ja Saksassa. Yhdysvalloissa ja Euroopassa on joillain alueilla kuollut neljännes mehiläisistä, ja pahimmillaan tuhot ovat olleet jopa 60-100 prosentin luokkaa.
CCD-ilmiössä huolestuttavinta on sen äkillisyys ja selittämättömyys. Aiempia mehiläiskannan vaihteluita on voitu selittää mm. kaupungistumisella. CCD:n aiheuttajiksi on maanosasta riippuen epäilty mm. Israeli acute paralysis -virusta tai muita tauteja, punkkeja ja kuoriaisia, saasteita, eräitä tehotarhauskäytäntöjä, yksipuolista ravintoa, elektronisten laitteiden aiheuttamaa sähkösäteilyä, ilmastonmuutosta sekä muuntogeenisiä kasveja.
CCD-ilmiöön ei välttämättä ole vain yhtä syytä, vaan se voi johtua useiden stressitekijöiden yhteisvaikutuksesta. Esimerkiksi Saksassa erääksi osasyyksi on epäilty useissa torjunta-aineissa käytettävää hermomyrkkyä, imidaklopridia. Aine on monessa valtiossa kielletty, mutta sitä käytetään edelleen Suomessa. Yhdysvalloissa puolestaan mehiläiskannat ovat keskittyneen pölytysbisneksen takia perimältään eurooppalaisia kantoja yhdenmukaisempia ja sitä kautta haavoittuvampia erilaisille patogeeneille.
Suomessa laajamuotoista CCD-ilmiötä ei ole toistaiseksi havaittu. Mehiläiset ovat kuitenkin vähentyneet myös meillä. Viime talvena esimerkiksi Porin seudulla tarhaajat menettivät puolet mehiläisistä. Keskimäärin vuosittaiset tappiot ovat Suomessa olleet noin kymmenen prosentin luokkaa. Ilmastonmuutoksen mahdollisesti voimistamat sääpoikkeamat tulevat todennäköisesti lisäämään mehiläistappiota vastaisuudessa CCD:stä riippumatta.
Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML on käynnistänyt vapaaehtoisen selvitystyön kartoittaakseen mehiläispesien kuolemisen tai heikentymisen syitä. Seurantaa tehdään yhteispohjoismaisella tasolla. Yhdysvaltain maatalousministeriö on käynnistänyt tutkimuksen CCD:stä. Tällä hetkellä tutkimus keskittyy mm. suuryritysten harjoittamaan teolliseen mehiläistarhaukseen, mehiläisten vastustuskykyyn ja tiettyihin loiseläimiin. Tuloksia ei ole vielä julkaistu.
Yksi mahdollinen CCD-ilmiön osatekijä liittyy joidenkin muuntogeenisten kasvien steriiliin siitepölyyn, jota mehiläiset eivät osaa erottaa ja jonka on havaittu heikentävän mehiläiskantoja. Suomen Mehiläistarhaajien Liitto SML on esittänyt, ettei GMO-kasvien käyttöönottamista sallittaisi Suomessa niiden mehiläistarhaukselle mahdollisesti aiheuttamien haittojen vuoksi. Jos GMO-kasvien käyttö kuitenkin sallitaan, tulisi GMO-aineksen haitattomuus mehiläisille selvittää perusteellisesti ennen niiden käyttöönottoa.
CCD liittynee tavalla tai toisella ihmisen toimintaan. CCD voikin osoittautua uudeksi esimerkiksi asiasta, jonka takia yleisen varovaisuusperiaatteen noudattaminen on välttämätöntä. Varautuminen ja ennaltaehkäisy ovat kriittisen tärkeitä erityisesti, kun kyse on ravintoketjun toiminnasta, jossa pieneltäkin vaikuttava häiriö voi aiheuttaa huomattavan suuria kerrannaisvaikutuksia. Varovaisuusperiaatteen noudattaminen on paitsi järkevää ympäristön ja eliökunnan kannalta myös sosiaalisesti ja taloudellisesti vähintään pitkällä aikavälillä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten Suomi on varautunut turvaamaan mehiläiskantansa CCD-ilmiön mahdollisesti yleistyessä?
Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2008
Oras Tynkkynen /vihr
