Tänään aamulla ympäristöjärjestöt Germanwatch ja Climate Action Network Europe julkaisivat vuotuisen vertailun maiden sijoittumisesta ilmastonsuojelussa. Uusi Climate Change Performance Index eli CCPI on luettavissa täällä.
Ilahduttava uutinen on se, että Suomen sijoitus on parantunut peräti 12 pykälällä. Suomi päihittää nyt EU-maista mm. Itävallan, Italian ja Luxemburgin. Muista teollisuusmaista taakse jäävät myös mm. Yhdysvallat, Uusi-Seelanti ja Kanada.
Petraamisen varaa silti riittää. Uudessa indeksissä Suomi on 36. sijalla 60:stä. Kolmea ensimmäistä sijaa ei jaettu, joten tarkastellusta 57 maasta Suomi on oikeastaan sijalla 33.
Muut Pohjoismaat sijoittuvat Suomen edelle. Ruotsi on sijalla 5 (eli 2. paras), Norja 10, Islanti 15 ja Tanska 17.
EU-maista Suomen edellä ovat myös mm. Portugali, Unkari, Irlanti ja Viro. Kehitysmaista taas meidät ohittavat mm. Brasilia, Intia ja Meksiko.
Mihin CCPI sitten perustuu? Laskennassa käytetään kolmea koosteindikaattoria: päästötasoa, päästöjen kehitystä ja ilmastopolitiikkaa. Päästötason painoarvo on 30, päästökehityksen 35 ja ilmastopolitiikan 20 prosenttia. Loppu 15 prosenttia tulee suorituksesta suhteessa kahden asteen tavoitteen edellyttämään polkuun.
Metodologiaa voi kritisoida monesta syystä. Ensinnäkin tiedot kattavat vain energiaperäiset (energiantuotanto ja liikenne) päästöt, mikä parantaa Brasilian ja Indonesian kaltaisten runsaasti päästöjä metsäkadolla aiheuttavien maiden asemaa.
Toiseksi ydinvoimalle korkean riskin energiamuotona määritellään laskennallisesti samat päästöt kuin hiilivoimalle. Järjestöjen kanssa on helppo olla samaa mieltä ydinvoiman kestämättömyydestä; sen sijaan hiilivoiman päästöjen laskemista ydinvoimalle on vaikeahko perustella.
Lisäksi viidennes pisteytyksestä tulee ympäristöjärjestöjen ilmastopolitiikasta antamista arvioista. Järjestöjen kriittisyyden tuntien pisteytystä voisi olla hyvä täydentää myös muilla arvioilla.
Toisenlaisella laskentatavalla Suomen sijoitus olisi todennäköisesti selvästi parempi. Suuntaa antavana CCPI on silti hyödyllinen. On hyvä, että maiden ilmastopolitiikkoja arvioidaan kriittisesti.
CCPI:n perusviesti on se, että yksikään maa maailmassa ei toimi riittävästi ilmastokriisin välttämiseksi. Kaikkien maiden – mukaan lukien Suomen – on tehtävä enemmän.
Nykyinen hallitus on ottanut aiempaa olennaisesti aktiivisemman otteen ilmastopolitiikassa. Hallitus on asettanut monia kunnianhimoisia tavoitteita ilmasto- ja energiastrategiassa sekä tulevaisuusselonteossa. Samoin on jo otettu käyttöön lukuisia konkreettisia toimia kuten ekologinen verouudistus, autoilun verojen päästöporrastus ja rakennusten energianormien tiukennus.
Koska CCPI:n luokitus perustuu menneeseen suoritukseen, nykyisen hallituksen työn tulokset alkavat näkyä vähitellen. Silti jo nyt Suomen sijoitus on parantunut merkittävästi.
Tulevina vuosina voidaan yltää vielä parempaan.
Oras Tynkkynen bloggaa Kööpenhaminan ilmastokokouksesta. Lisää blogeja ja muuta Köpis-materiaalia osoitteessa http://www.vihreat.fi/cop15
