Vuonna 2030 ihmiset asuvat kodeissa, jotka kuluttavat energiaa vain murto-osan nykyisestä. Talot jopa tuottavat energiaa yli oman tarpeensa: aurinkopaneeleista ja tuuliturbiineista riittää virtaa myös sähköautolle.
Ilmastonmuutos on ihmiskunnan suurimpia uhkia ja asettaa uusia rajoja rakentamiselle. Miten suomalaisten unelmat ja tulevaisuuden asuminen kohtaavat, pohdittiin Suomi Areenassa Porissa Suomen Kulttuurirahaston Oma Koti 2030 -keskustelutilaisuudessa.
Energiatehokkuus on kestävän rakentamisen ydin. Kulutamme luonnonvaroja vuosittain viidenneksen enemmän kuin maapallo ehtii tuottaa. Suomessa rakentaminen ja rakennusten käyttö aiheuttavat noin kolmanneksen hiilidioksidipäästöistä. Paikallinen omavaraisuus energian ja ravinnon tuotannon, jätteiden käsittelyn ja hyötykäytön sekä vapaa-ajan vieton suhteen ovat luultavimmin tärkeä osa tulevaisuuden asumista. Vähiten liikennettä syntyy 60 000 – 200 000 asukkaan kaupungeissa.
– Rakennukset ovat avainasemassa siirryttäessä vähäpäästöiseen yhteiskuntaan. Tulevaisuuden kodit ovat energiapihejä ja älykkäitä: asukas voi hallita asuntoa paljon nykyistä paremmin. Edelläkävijyys kestävässä rakentamisessa on Suomelle paitsi moraalinen velvollisuus, myös merkittävä kaupallinen mahdollisuus, sanoo kansanedustaja ja valtioneuvoston ilmastopoliittinen asiantuntija Oras Tynkkynen.
Tulevaisuuden kotien arkkitehtuurin tulisi tukea sekä asukkaan kestävää elämäntapaa ja modernia suunnittelua että kunnioittaa paikallista perinnettä ja kestää aikaa.
– Kaikista suomalaisen kulttuurin muodoista rakennettu ympäristö kokee lähivuosina ilmastonmuutoksen takia suurimman murroksen. Energiatehokkuus ei saa johtaa siihen, että ihmisten kodit muuttuvat persoonattomiksi, epäviihtyisiksi laatikoiksi. Suomen Kulttuurirahasto haluaa tukea keskustelua siitä, miten lähivuosien rakennuskulttuuri voisi yhdistää ekologisen, esteettisen ja taloudellisen kestävyyden, sanoo Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava.
Porin Taidemuseon kahvilassa Oma Koti 2030 -keskusteluun Suomi Areenassa osallistuivat:
– perinnerakentamisen asiantuntija, arkkitehtiprofessori Panu Kaila
– NCC Rakennus Oy:n kehitysjohtaja Olli Niemi
– valtioneuvoston ilmastopoliittinen asiantuntija, kansanedustaja Oras Tynkkynen
– puheenjohtajana toimi konsultti Jaakko Tapaninen.
Lisätietoja:
Jaakko Tapaninen, p. 040 508 0062
One Response
Hyvä, että yhä useampi päättäjä alkaa ajatella tähän tyyliin! Mutta miksi pitäisi odottaa 2030 asti kun jo tänä päivänä aktiivisella taloautomaation käytöllä sekä ajanmukaisilla kodinkoneilla (A++), led-valaistuksella, led-televisiolla yms. saadaan energiankulutus murto-osaan normitalosta.
Paljon on kehitteillä asian tiimoilla ja Me olemme etsineet kumppaneita projektiimme, joiden kanssa voisimme tehdä tulevaisuuden normikämpän jo tänään :)
Tähän liittyviä kehityshankkeita on käynnissä niin maailmalla kuin myös Suomessa. Päättäjien pitäisi vaan ottaa tämä asia tosissaan, eikä vain “kalastella” irtiäänestäjiä… Eli kahdensuuntaiset sähköliittymät ja varsinkin mittarit niin alkaisi tapahtua :)
Nolla- tai plusenergiatalo on meillä vielä “tavoitteena” mutta se taitaa toteutua vasta tulevaisuudessa. Tähän on muutama syy, suurin syy on sähkön “yhdensuuntaisuus” ja toinen mahdollinen ongelma voisi olla kaavoitus. Tosin ensimmäinen syy riittää :( , toista ei edes selvitetty.