Kaupunki on joutunut toistuvasti leikkaamaan menoja talouden tasapainottamiseksi. Myös tänä vuonna harkitaan säästöjä sekä käyttömenoihin että investointeihin.
Säästöjen suora vaikutus kaupungin talouteen on menojen pieneneminen, jonka suuruus on melko helppo todentaa. Lähes poikkeuksetta säästöillä on kuitenkin myös muunlaisia talousvaikutuksia.
Vaikutus voi olla pysyvä tai väliaikainen. Lykkäämällä investointia tai siirtämällä jokin toimintameno seuraavalle vuodelle ei kokonaisuutena vähennetä menoja – menot voivat kustannustason noustessa jopa kasvaa. Sen sijaan menot jaksottuvat toisella tavalla. Investointi taas voi lisätä tai vähentää käyttömenoja.
Säästö yhdessä kohteessa voi vaikuttaa menoihin toisaalla. Lasten kotihoidontuen kuntalisän leikkaus säästää menoja sen omalta momentilta, mutta todennäköisesti lisää kustannuksia päivähoidon puolella. Vastaavasti kaupungin tekemät säästöt voivat lisätä kustannuksia valtiolle ja päinvastoin.
Vaikutus voi olla myös suora tai epäsuora. Vähentämällä henkilöstöä saadaan sama palvelu tuotettua pienemmin henkilöstökuluin, mutta samalla sairauspoissaolot saattavat lisääntyä työuupumuksen takia.
Lisäksi säästöillä saatetaan aiheuttaa ei-rahallisia vaikutuksia. Kaupungin metsien voimaperäinen hoito tuottaa tuloja puun myynnistä, mutta samalla luonnon monimuotoisuus heikkenee. Monimuotoisuudelle tai eliölajin eloonjäämiselle on kuitenkin vaikea laskea euromääräistä arvoa.
Säästöillä voi olla myös myönteisiä sivuvaikutuksia. Säästöt tilojen käytössä voivat leikata energiankulutusta ja siten päästöjä sekä tuoda toiminnallisia hyötyjä. Vastaavasti yhdessä kohteessa säästetty raha voi toiseen kohteeseen sijoitettuna edistää kuntalaisten hyvinvointia paremmin (ns. vaihtoehtoiskustannus).
Nykyinen tapa käsitellä säästöjä päätöksenteossa tarjoaa luottamushenkilöille puutteelliset työkalut arvioida niiden todellisia vaikutuksia. Vaarana on, että säästöjen takia aiheutetaan kokonaisuutena pitkällä aikavälillä jopa suurempia kustannuksia. Säästäminen voikin olla näennäistä tai kallista.
Usein siteeratun arvion mukaan yhden nuoren syrjäytyminen maksaa yhteiskunnalle hänen elinaikanaan noin miljoona euroa. Jos vaikka koulukuraattori tai nuorisotyöntekijä pystyy vuoden aikana pelastamaan edes yhden nuoren syrjäytymiseltä, hän säästää omat kustannuksensa yhteiskunnalle takaisin moninkertaisesti joka vuosi. Silti jos esitetään leikkausta näihin määrärahoihin, luottamushenkilöillä ei ole käytössä arviota päätöksen kokonaisvaikutuksista.
Säästöjen kustannusvaikutusten arviointi määrällisesti on usein vaikeaa ja toisinaan tosiasiallisesti mahdotonta. Mahdollisia vaikuttavia tekijöitä on paljon ja epävarmuudet suuria.
Silti summittainenkin arvio on luultavasti parempi kuin ei arviota lainkaan. Vaikutuksia voidaan myös arvioida määrällisen sijaan tai ohella laadullisesti.
Tiedämme esimerkiksi, että työllisyysmäärärahoista leikkaaminen yhtenäkin vuonna pahentaa työttömyyttä, mikä vähentää verotuloja ja lisää sosiaalimenoja osin pysyvästi. Samoin tiedämme, että päihdetyöstä säästäminen pahentaa ja pitkittää päihdeongelmia, mikä luultavasti lisää sosiaalisia ongelmia ja erikoissairaanhoidon kustannuksia. Jo näiden vaikutusketjujen auki kirjoittaminen ja merkittävyyden karkea arvioiminen tekevät päätöksenteosta punnitumpaa.
Kuntaliitto on julkaissut suosituksen vaikutusten ennakkoarvioinnista kunnallisessa päätöksenteossa. Siinä kehotetaan esittelijöitä laatimaan luottamushenkilöille vaihtoehtoisia päätösesityksiä ja erittelemään laajasti niiden vaikutuksia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
Edellä olevan perusteella esitämme, että
kaupunki pyrkii arvioimaan vuoden 2014 talousarviosta alkaen säästöjen nettovaikutuksia ja tarjoamaan niitä koskevaa tietoa luottamushenkilöille ennen päätösten tekemistä
Vihreä valtuustoryhmä
18.6.2012
