Ydinvoimayhtiö Fennovoima ilmoitti tänään valinneensa ydinreaktorinsa sijoituspaikaksi Pyhäjoen. Ilmoitus vahvistaa Suomen asemaa läntisten teollisuusmaiden outona lintuna.
Suomessa pitäydytään jääräpäisesti ydinvoiman lisärakentamisessa samaan aikaan, kun monissa muissa länsimaissa varaudutaan siirtymään kohti kestävää, uusiutuvaa energiataloutta. Fukushiman ydinonnettomuuden jälkeen ydinvoimasuunnitelmia on pistetty laajalti uusiksi.
Saksan hallitus ilmoitti sulkevansa välittömästi kahdeksan ydinreaktoria ja ajavansa loputkin yhdeksän alas vuoteen 2022 mennessä. Italiassa murskaava enemmistö kansalaisista vastusti kansanäänestyksessä ydinvoiman lisärakentamista. Tuoreimpana viime viikolla Sveitsin parlamentti vahvisti päätöksen luopua ydinvoimasta.
Jopa Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA on joutunut myöntämään, että todennäköisesti ydinvoiman osuus maailman sähköntuotannosta laskee selvästi. Ydinvoima etenee lähinnä entisissä sosialistimaissa ja Kaukoidän keskusjohtoisissa talouksissa, joissa huoli ympäristöstä ja kiinnostus kansalaisten mielipiteitä kohtaan ei ole aivan läntisellä tasolla.
Periaatelupien myöntäminen Suomen kuudennelle ja seitsemännelle ydinreaktorille oli historiallinen virhe, jota Vihreät vastusti johdonmukaisesti ja yksimielisesti kaikissa päätöksenteon vaiheissa. Ei ole silti takeita siitä, että Fennovoiman voimala välttämättä koskaan toteutuu.
Saksan kaukokatseisen ydinvoimapäätöksen jälkeen suuryritys Siemens ilmoitti vetäytyvänsä ydinvoimabisneksestä. Samanlaista keskustelua käytäneen vilkkaasti Fennovoiman suurimmassa osakkaassa, saksalaisessa energiajätti E.Onissa. Jos E.On päättää vetäytyä hankkeesta, menevät pasmat kokonaan uusiksi.
Talouden epävakaus langettaa varjon myös Fennovoiman ylle. Ydinvoimala on miljardiluokan riskisijoitus, jonka kannattavuus riippuu lainarahan saatavuudesta ja hinnasta. Kokemukset Olkiluoto 3:sta osoittavat, että ydinvoimahankkeessa moni asia voi mennä pieleen.
Järkevät investoijat toivottavasti tunnistavat hankkeen suuret taloudelliset riskit, kun Euroopan talous keikkuu uuden laman partalla. Vaikka kestäviin vaihtoehtoihinkin liittyy kustannuksia ja riskejä, ovat ne kokonaisuutena yhteiskunnan kannalta houkuttelevampia.
Onneksi vielä ei ole liian myöhäistä korjata virhettä. Ydinvoimahankkeesta on paljon halvempi vetäytyä nyt, kun kuokkaa ei ole isketty maahan.
Fennovoiman reaktorihankkeen paras sijoituspaikka on roskakori. Yhtiön takana olevat pääomat ja osaaminen kannattaa kohdentaa kestävien energiaratkaisujen edistämiseen.
One Response
Ydinsähkön hinta lienee noin 25 euroa/MWh, jos investointi on 6 mrd/1600 MW ja rahan korko 4%. Ja vastuu ydinonnettomuudessa max 300 miljoonaa euroa kuten Suomessa on. Ei siis 100 miljardia kuten USAssa.
Kun investoidaan biovoimalaan haetaan 15% tuottoa rahalle. Jos laitat tuon 15 % rahalle koroksi ( siis 100%:lle rahaa, siis sekä omalle että lainatulle kuten muissa investoinneissa tehdään) niin ydinsähkön hinnaksi tuleekin 75 euroa/MWh. Kukaan ei silloin investoi. Tuo 4%:n hyväksyntä johtuu Mankala-periaatteesta ja omistusjärjestelystä eli voimala ei rasita omistajien tasetta.
Sama muuten koskee sinun omaa (olet hallituksen puheenjohtaja) pikku voimalaasi eli Tampereen sekajätteenpolttolaitosta! Sitä investointia ei tekisi kukaan vapaassa systeemissä jossa kotitalousjätettä sallittaisiin vapaasti kierrättää ja hyödyntää. On siinä pääomakulut niin suuret.