On jo sinänsä melkoinen saavutus, että kuusi hallituspuoluetta pääsi sopuun vaikeista rakenteellisista uudistuksista. Se ei ollut kuitenkaan viime viikon suurin uutinen.
Vielä huomionarvoisempaa on paketin laajuus: uudistukset yltävät vaikutuksiltaan liki viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Sekään ei silti ole vielä riihen merkittävin anti.
Mullistavinta ja maailman mitassakin harvinaista on se, millä tavalla jättimäinen kestävyysvaje pyritään kattamaan. Hallitus tekee vaikutuksiltaan liki yhdeksän miljardin euron suuruiset uudistukset leikkaamatta perusturvaa.
Tukalassa tilanteessa julkinen talous saatetaan siis tasapainoon romuttamatta hyvinvointiyhteiskunnan perusteita. Jos tässä onnistumme – ja teemme töitä sen eteen, että varmasti onnistumme – voimme näyttää esimerkkiä koko maailmalle.
Vastuullisen taloudenpidon ja hyvinvointiyhteiskunnan ei tarvitse olla ristiriidassa keskenään.
Erityisen ylpeitä olemme Vihreissä siitä, että työn ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen etenee aimo harppauksen. Työttömyysturvaan ja asumistukeen saadaan suojaosa, jonka ansiosta työn tekeminen tulee kannattavammaksi.
Työtön rakennusmies voi tehdä muutaman päivän keikan kuukaudessa ja vaikkapa nuori jakaa lehtiä kerran viikossa. Pienetkin työt auttavat pysymään kiinni työelämässä ja parantamaan omaa elämäntilannetta.
Niin kuin työtön puuseppä Anne Voutilainen Aamulehdessä suojaosasta totesi: ”Näin rohkaistaan pitkäaikaistyöttömiä hakemaan töitä. Samalla valtio saa heidän palkkatuloistaan verotettavaa tuloa.”
Vihreiden mielestä työnteon pitää kannattaa aina. Parhaiten tavoitteen toteuttaa tunnetusti perustulo. Mutta nyt on edetty merkittävästi työnteon kannattavuutta parantavaan suuntaan.
Läpi mennyt ennakkomaksu työttömyysturvassa ajaa puolestaan samaa asiaa kuin pitkään esittämämme työttömän verokortti. Työttömälle ennakkomaksu aikaistaa tulojen saantia ja vähentää byrokratialoukkuja.
