Kunnallispolitiikka on tärkeää – ja tylsää
Vihreä Lanka 18.1.02
Suomessa kunnilla on huomattavan paljon valtaa. Kuntatasolla päätetään ihmisiä välittömimmin koskettavista asioista: miten nopeasti pääsee lääkäriin, ovatko tiet kunnossa ja niin edelleen. Siksi kunnallispolitiikka on tärkeää.
Mutta miksi sen pitää olla niin tylsää? Puheet kangertelevat, kaavojen lukemiseen tarvitaan selvännäkijän lahjoja, strategiat pursuavat tasotonta kieltä ja kokoukset venyvät pikkutunneille asti.
Muiden kunnallispolitiikan uhrien auttamiseksi olen koonnut vinkkejä tavoista, joilla viisituntisenkin kokouksen saa kulumaan kuin siivillä. Uskokaa tai älkää, kaikki ideat ovat tamperelaisten kollegoideni käytännön valtuusto-oloissa testaamia.
* * *
Jaarittelevia puheita voi paeta uppoutumalla esimerkiksi Aku Ankkaan, Car Driveriin tai Alkon asiakaslehteen. Rahvaanomaisista kollegoista voi erottua kaivamalla salkusta korkealentoisen kirjan – sellaisen, jonka nimi kalskahtaa yhtä asiapitoiselta kuin Kielen synty.
Teet vaikutuksen näpyttelemällä kokouksen ajan otsa kurtussa Palmia, Communicatoria tai kannettavaa tietokonetta. Kukaan ei aavista, vaikka pelaisit tietokonepelejä – paitsi tietysti takanasi istuva kollega.
Valtuustobingoa varten tarvitset vain kynän ja paperia. Kerää ruudukkoon pöhköimmiltä kuulostavia virkakielen sanoja – esimerkiksi “muutosvoima-analyysi” ja “innovaatiojärjestelmä”. Ruksi sitten sanoja yli sitä mukaa, kun joku erehtyy niitä käyttämään. Jos houkuttelet kaverisi mukaan bingoon, voitte järjestää kisan. Voittoisaa sanariviä ei tosin kannata juhlistaa kovin äänekkäästi.
* * *
Arvuuttele, kenellä on valtuuston suurimmat korvat tai nenä. Jäykistä kaulajänteet ja vertaile kaverisi kanssa lopputulosta kaverisi kanssa. Kokeile, saatko työnnettyä nyrkin suuhusi. (Jos nyrkki juuttuu sisään, poistu paikalta vaivihkaa mutta arvokkaasti.) Kaiva korvaa kynällä.
Liki koomaan vaipunutta kollegaa voi ilahduttaa piirtämällä käteen hassuja hahmoja. Aseta peukalo ja etusormi kiinni toisiinsa. Piirrä käden kylkeen iso kala suu kiinni. Avaa käsi ja piirrä sormien väliseen poimuun pikkukala. Sormia heiluttelemalla iso vonkale ahmii pienen kalapolon kerta toisensa jälkeen.
Menneen valtuustovuoden kruunaamaton puhdetouhu on pienillä muovieläimillä leikkiminen. Mitä mahdollisuuksia antavatkaan sika, lehmä, lammas, niitä kaitseva pikkuruinen ihmishahmo ja parikymmentä senttiä muoviaitaa!
* * *
Ajanvietetrendit tulevat ja menevät, mutta yksi on ja pysyy: käytäväjutustelu. Kun Vasemmistoliiton keski-ikäinen naisvaltuutettu puhuu jälleen kerran tukityöllistämisen puutteista, huomattava osa valtuustosta viihtyy kahvilassa syömässä croissantteja tai käytävällä väittelemässä jääkiekosta.
Jos joku nyt kuvittelee, että tamperelaisvaltuutetut ovat kurittomia, hän on oikeassa. Veikkaan kuitenkin, että yhtä asiatonta väkeä löytyy muistakin valtuustoista – valtuustojen ulkopuolisesta väestä nyt puhumattakaan.
Oras Tynkkynen
