Näin kadulla ulkomainoksen ja hätkähdin: bagel 4,90 €. Liki viisi euroa sämpylästä, jossa on keskellä reikä.

Yhdysvaltalaisen ystäväni mukaan meren toisella puolella bagelin saa ilman täytteitä dollarilla, täytteiden kanssakin kahdella. Se tarkoittaa, että meillä bagelista joutuu pulittamaan valuuttakurssi huomioon ottaen yli kolminkertaisen hinnan.

###

Mikä voisi selittää hurjaa hintaeroa? Monikin tekijä.

Kotimainen bagel voi olla himpun verran isompi ja siinä voi olla enemmän täytteitä kuin jenkkiversiossa. Suomessa bagel syötäisiin ehkä tyypillisesti kahvilassa, kun taas kiireinen amerikkalainen ottaisi sen mukaansa ja säästäisi yrityksen tila- ja siivouskuluja.

Yhdysvaltain sosiaali- ja ympäristösääntely on pääosin vähäisempää kuin Euroopassa. Atlantin toisella puolella lehmille saa yhä syöttää kasvuhormoneja, jotka EU:ssa on kielletty. Yhdysvalloissa liittovaltion minimipalkka on 4,60 €/h, Suomessa ravitsemusalalla alimmillaan 8,32 €/h. Verojakin yhdysvaltalaiset maksavat vähemmän.

Myös markkinoiden luonne on erilainen. Yhdysvalloissa on melko yhtenäinen 300 miljoonan kuluttajan markkina ja kilpailu on muutamin poikkeuksin hyvin vapaata. EU:ssa tullaan kovaa vauhtia perässä, mutta jo kieli- ja kulttuurierot rajoittavat tosiasiallisesti sisämarkkinoiden syntyä.

###

Mitä väliä bagelin hinnalla sitten on Vihreille? Paljonkin.

Kansanedustajan tuloilla käntystä voi hyvin maksaa viitosen. Voisin maksaa enemmänkin, jos bagel tehtäisiin paikallisista luomuraaka-aineista ja työntekijöiksi palkattaisiin vaikeasti työllistyviä vajaakuntoisia.

Pienituloiselle kuluttajalle viisi euroa on kuitenkin liikaa – ja köyhälle jo täysin mahdoton summa. Ruoan hinta on noussut vuodessa liki 10 %, Suomessa läntisistä EU-maista selvästi eniten. Samassa ajassa työttömän peruspäiväraha ja toimeentulotuki ovat nousseet nolla prosenttia. Nousevat hinnat ja perässä laahaavat tuet ovat sosiaalisesti hankala yhtälö.

###

Vihreät on koko historiansa ajan edistänyt sellaista taloutta, joka ottaisi ympäristön ja ihmiset nykyistä paremmin huomioon. Tämä homma meillä on hanskassa.

Suurempi haaste on edistää sellaista taloutta, joka ottaisi ympäristön ja ihmiset huomioon – ja lisäksi tarjoaisi kuluttajille kohtuuhintaisia tuotteita ja palveluita. Siihen puolue tarvitsee talouspoliittista ohjelmaa.

Oras Tynkkynen

Kirjoittaja on tamperelainen Vihreiden hyvätuloinen kansanedustaja.