Lähivaalien tuloksen puinti on vauhdissa. Tuplavaalit monimutkaistavat kuitenkin arviointia.
Iso linja – PS:n romahdus ja SDP:n nousu – oli molemmissa vaaleissa sama. Tuloksissa on silti myös olennaisia eroja. Lisäksi kaksien vaalien takia ääntenlaskussa kesti tavallista kauemmin, ja osa saattoi vetää hätäisiä johtopäätöksiä keskeneräisistä tuloksista.
Tarjoan oman tulkintani Vihreiden vaalituloksesta. Omakin käsitykseni voi toki vielä elää, kun dataa on ehtinyt pöyhiä ja keskustelua käydä lisää.
Lyhyt vastaus on, että Vihreille tuli selvä voitto. Kyseessä ei ollut torjuntavoitto, vaan ihan vain voitto ilman etuliitteitä.
Aluevaaleissa kannatus kasvoi eniten kaikista puolueista heti SDP:n jälkeen. PS:n romahdettua Vihreät nousi viidenneksi suurimmaksi puolueeksi – ja alle 500 äänen päähän neljänneksi suurimman paikalta.
Voitto on vielä selvempi, jos tarkastellaan suhteellista muutosta. SDP kasvatti kannatustaan 3,2 prosenttiyksikköä aiemmasta 19,3 prosentista, mikä tarkoittaa 17 prosentin (ei siis prosenttiyksikön!) kasvua. Vihreillä kannatus nousi 1,7 prosenttiyksikköä 7,4 prosentista – kasvua peräti 23 prosenttia. Suhteellisesti Vihreiden kannatus kasvoikin kaikista puolueista eniten.
Kannatus kasvoi 18 hyvinvointialueella ja pysyi entisellään yhdellä. Laskua tuli vain kahdella alueella.
Kuntavaaleissa kannatus laski lopulta 0,1 prosenttiyksikköä. Lasku on toki laskua, vaikka kyse olisi yhdestä äänestä. Se kannattaa kuitenkin asettaa asiayhteyteensä.
Jälleen PS:n romahduksen ansiosta sijoitus itse asiassa parani. Aiemmalta viidenneltä sijalta Vihreät nousi kuntavaaleissa nyt jo neljänneksi suurimmaksi puolueeksi.
Valtakunnallisen kannatuksen laskunkin selittää itse asiassa yhden kaupungin tulos. Ilman Helsinkiä kannatus kasvoi myös kuntavaaleissa.
Helsinki on toki iso kaupunki – Vihreille vieläpä erityisen iso. Tamperelaisenakin olen valmis myöntämään, että pääkaupungin tuloksella on erityinen painoarvo.
Kannatuksen lasku yhdessä kunnassa voi kuitenkin riippua myös paikallisista ja osin satunnaisistakin tekijöistä, kuten pormestarivaalien senkertaisesta asetelmasta. Koko muun Suomen tulos ilman Helsinkiä puntaroikin paremmin Vihreiden kannatuksen yleistä kehitystä.
Helsingin ohella kannattaa muistaa muut suuret kaupungit. Esimerkiksi Espoossa, Tampereella ja Turussa Vihreiden kannatus kasvoi selvästi.
Isossa maassa kuntakohtaisiin tuloksiin mahtuu toki monenlaista. Esimerkiksi Imatralla Vihreät nousi toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Paikkamäärä kolminkertaistui neljästä kahteentoista niin, että kaikki vihreät ehdokkaat pääsivät valtuustoon.
Toki toisenlaisiakin tuloksia on. Esimerkiksi perinteisesti vahvassa Jyväskylässä kannatus notkahti hieman.
Peruskuva on kuitenkin selvä. Vihreille tuli aluevaaleissa selvä voitto ja kuntavaaleissa vakaa suoritus.
Oras Tynkkynen
