Maanantaina kävin tutustumassa maakunta-avustajani kanssa Koukkuniemen vanhainkodin toimintaan. Kyseessä on yksi pohjoismaiden suurimmista vanhainkotikeskittymistä. Kalvosulkeisten jälkeen meille esiteltiin paikan eri toimintayksikköjä nopealla, mutta kattavalla kierroksella. Alkuillasta osallistuin valtuustoryhmän kokoukseen.

Tiistaina matkustin Ouluun luennoimaan uusiutuvista energianlähteistä ylioppilaskunnan ekoasumista käsittelevässä seminaarissa. Samalla reissulla annoin haastattelun Kalevalle. Yhteensä istuin päivän aikana junassa 8,5 tuntia. Kirjoittelin valtuustoaloitetta autojen yhteiskäytöstä ja luin Virpi Hämeen-Anttilan mainiota kirjaa Suden vuosi.

Keskiviikkoaamuna osallistuin maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet -seminaariin ja kävin fysioterapeutin tarkastettavana. Toinen olkapääni on toista ylempänä ja pää kääntyy vähän kankeasti, mutta muuten kehon pitäisi olla toimintakunnossa. Iltapäivän täysistunnosta jatkoin junalla Tampereen kaupunginvaltuustoon.

Torstaina lähdin suoraan eduskuntaryhmän kokouksesta lennolle Pariisiin. Perjantaina ja lauantaina osallistuin ympäristövaliokunnan ja samalla Suomen ainoana edustajana Ranskan senaatissa pidettyyn kansainväliseen konferenssiin, jossa pohdittiin, miten parlamentaarikkojen valmiuksia edistää kestävää kehitystä voisi parantaa.

Kokouksen virallinen anti ei ollut päätä huimaava, mutta oli kiinnostavaa tutustua päättäjiin eri puolilta maailmaa. Konferenssin ilmasto- ja energiatyöryhmässä puhuin siitä, kuinka päätöksentekoa vaivaa likinäköisyys. Päätöksenteossa keskitytään parin vuoden aikajaksoihin pitkän aikavälin haasteiden kustannuksella. Lisäksi vaivana on kyvyttömyys arvioida päätösten yhteiskuntataloudellisia kokonaisvaikutuksia pelkkien suorien kustannusten sijaan.