Maanantaina alustin Turussa alueellisesta ilmastopolitiikasta. Ennen Lounais-Suomen ympäristötutkimuksen yhteistyöverkoston seminaaria pidetty tiedotustilaisuus veti yllättävän paljon toimittajia. YLEn paikallistoimituksen jutun voi kuunnella täällä.

Alkuillaksi palasin Tampereelle valtuustoryhmän kokoukseen.

Tiistaina ympäristövaliokunta viimeisteli lausuntonsa komission ilmasto- ja energiapaketista. Eniten jouduttiin hieromaan muotoiluja turpeesta ja vesivoimastaa, mutta lopputulos oli hyvä ja lähes yksimielinen.

Samaan kokoukseen oli vielä ahdettu pitkä rivi asiantuntijoita liikennepoliittisesta selonteosta. Livahdin kesken tulevaisuusselonteon asiantuntijaryhmän kokoukseen Ruoholahteen. Puitteet Sitran hulppeissa tiloissa kaupungin kattojen yllä olivat komeat.

Istunnosta poljin Kaivopuiston kupeeseen puhumaan Pro Humanum ry:n sivistyskahveilla ilmastohaasteesta sivilisaatiolle. Illan päätteeksi eduskuntaryhmä vietti saunailtaa Braxin Tuijan emännöimänä. Saunominen jäi väliin, mutta purimme tuntojamme salaatti- ja juustopöydän äärellä.

Keskiviikkona puhuin hallitusryhmän kokouksen jälkeen FINBIOn kevätpäivillä. Esitys tosin meni hieman puihin, koska dioistani näkyi vain noin puolet pinta-alasta. Alustusta selventävät diat muuttuivat siis pikemminkin kuva-arvoituksiksi.

Seminaarin jälkeen istuin älykkään liikenteen verkoston paneelissa. Painotin sitä, että päästötavoitteet edellyttävät liikennepolitiikassa laajaa kirjoa tehokkaita toimenpiteitä.

Autopuolueenkin kannattaisi vihdoin tämä tosiasia tunnustaa. Pelkällä liityntäpysäköinnillä, autokannan uusiutumisella ja taloudellisella ajotavalla ei ongelmaa ratkaista.

Ennen istuntoa tapasin vielä WWF:n ihmisiä järjestön selvityshankkeesta. Illaksi palasin Tampereelle.

Valtuuston kokouksesta myöhästyin, koska taksi ajoi pyöräni kylkeen. Tämä oli ammattiautoilijalta melkoinen saavutus.

Auto oli pysähtynyt suojatien eteen edellisten jalankulkijoiden takia, ja äiti lapsensa kanssa oli juuri lähdössä ylittämään katua. Tästä huolimatta kuljettaja kiihdytti päälleni juuri, kun olin ylittämässä suojatietä.

Jalkaan tuli kivulias ruhje, mutta jatkoin matkaani, koska kuittasin tapahtuman läheltä piti -luokkaan. Kuski kuitenkin ajoi perään ja alkoi setviä tilannetta sillä asenteella, että miten kehtasinkin työntää kehoni hänen kalliin autonsa eteen.

Yritin muistuttaa tieliikennelain suojatiesäännöstä, mutta kuskin tulkinta tapahtumien kulusta oli melko persoonallinen. Teki mieli sanoa, että onneksi sisäelimeni eivät sentään sotkeneet kiiltävää konepeltiä.

Valtuuston kokous ei onneksi kestänyt kauaa. Olin kolarista hieman poissa tolaltani. Uskoni turvalliseen pyöräilyyn Tampereella ja autoilijoiden kykyyn noudattaa liikennesääntöjä horjuivat taas.

Keskiviikkona tapahtui kuitenkin iloisempikin asia. Päivän aikana julkaistiin Kotilieden laaja haastattelu, josta olen kirjoittanut viikkopäiväkirjassa useaan otteeseen.

Torstaina tapasin ympäristövaliokunnan kokouksen jälkeen Joensuun ja Tampereen yliopistojen ympäristöpolitiikan ja ympäristöoikeuden opiskelijoita. Kysymyksiin vastaamassa olivat myös valiokunnan neuvos Jaakko Autio ja demarijäsen Merja Kuusisto.

Merjan mielestä Suomi on EU:ssa ympäristönsuojelun edelläkävijä. Yritin kysyä väitteelle perusteita, mutta en saanut vastaukseksi mitään konkreettista. Empiria tukee osin lähes päinvastaista johtopäätöstä, mistä annoin tilaisuudessa lukuisia esimerkkejä.

Eduskuntaryhmän kokouksessa esittelin muistion biopolttoaineiden kestävyyskriteereitä koskeviksi Vihreiden kannoiksi. Istunnon jälkeen ahtauduin ilmastopoliittisen ministerityöryhmän kanssa pieneen kokoushuoneeseen kuuntelemaan asiantuntijoita ja keskustelemaan ilmasto- ja energiastrategian luonnoksesta.

Perjantaina annoin aamutuimaan puhelinhaastattelun Helsingin Sanomille. Aamupäivän istuin Tekesin vetämässä teknologian tuottajien sidosryhmäpaneelissa. Pyrimme suodattamaan antoisasta keskustelusta aineksia tulevaisuusselonteon kirjoittamiseen.

Istunnon jälkeen palaveerasin VNK:n tiimini kanssa. Päivän putken päätti Vihreiden ympäristötyöryhmän kokous, jossa päivitin tietoja strategian ja tulevaisuusselonteon valmistelusta.

Tsernobylin ydinonnettomuuden vuosipäivänä alustin Vihreiden naisten vuosikokouksessa ilmastonmuutoksesta ja sukupuolesta. Sain kuulla olevani järjestön valtakunnallisen kiertueen ainoa miesalustaja.

Ilmaston ja sukupuolen suhdetta on tähän asti käsitelty Suomessa olemattoman vähän. Kuitenkin sekä päästöjen tuottamisessa, lämpenemisen vaikutusten kohdentumisessa että ilmastopolitiikkaan osallistumisessa on sukupuolieroja. Hyvä esimerkki on liikenne: miehet liikkuvat enemmän ja kulkevat suuremman osan matkoista autolla.

Rikoin sääntöä kulkemalla Maan ystävien väentapaamiseen Hallilaan polkupyörällä. Mikäs oli polkiessa kauniin kesäisessä säässä.

Sunnuntaina kävin kämppiksen kanssa poliisin pyörähuutokaupassa. Pyöriä oli paljon, mutta niin oli huutajiakin. Hinnat nousivat halutuimmissa pyörissä aika korkeiksi.

Olin hakemassa Jopo-mallista pientä ja ketterää kaupunkipyörää, mutta niitä ei valitettavasti ollut tarjolla. Huutokaupan päälle kävimme salilla ja kiinalaisessa.