Minulla tuppaa olemaan epäonnea matkustaessa. Palatessani Lontoosta yritin Heathrow’n kentällä ensin kirjautua lennolle paljon mainostetuilla check-in-automaateilla. Tarjosin automaatille passia, luottokorttia, varausnumeroa ja sähköisen lipun numeroa, mutta mikään ei tepsinyt, vaan automaatti passitti tiskille.

Jonottaessani tiskille alkoivat sireenit soida. Kaikki ihmiset käskettiin pihalle tihkusateeseen palohälytyksen takia.

Kun pääsin lopulta tiskille, oli virkailijan mielestä jo liian myöhäistä kirjautua lennolle. Yritin perustella, että on vaikeahko tulla ajoissa paikalle, jos koko terminaali evakuoidaan, mutta vetoomukseni kaikuivat kuuroille korville.

Niinpä vietin pari ylimääräistä tuntia Heathrow’n kentällä. Söin kirahvi-nimisessä ravintolassa luomumysliä, join reilun kaupan teetä ja luin The Ecologistia. Lentoni lykkääntymisen takia myöhästyin graduryhmästä, jossa piti käsitellä myös oman graduni tilannetta.

Odotellessa ostin musiikkikaupasta Joni Mitchell -tribuuttilevyn. Suosittelen erityisesti Björkin versioimaa The Boho Dancea ja Sarah McLachlanin ihon kananlihalle nostattavaa Blueta.

Lipussa korvaavan lentoni portin kerrottiin sulkeutuvan vartin yli. Kentän näyttötauluissa taas muistutettiin, että etäisimmille porteille pitää varata kävelyaikaa vähintään vartti.

Tästä huolimatta portin numeroa ei ollut kerrottu vielä viisi yli. Oli aika kuumottavaa tuijotella monitoria ja odottaa portin numeron ilmestymistä.

Tiistaina ympäristövaliokunta vieraili Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n hienoissa, uusissa toimitiloissa. Tapaamisessa juteltiin mm. kaavoituksesta, kohtuuhintaisten asuntojen pulasta, harmaasta taloudesta ja energiatehokkuudesta.

Iltapäivällä sain vieraakseni ryhmän Kiipulan ammattiopiston erityisopiskelijoita Turengista. Sen jälkeen oli täysistunto, josta jatkoin YK:n vuosituhattavoitteita puivaan seminaariin. Kysyin YK:n väestörahaston UNFPAn edustajalta perhesuunnitteluun kohdistuvasta vastustuksesta.

Päivän aikana lähetin kirjoittamani kolumnin Z-lehden kesäkuun numeroon.

Keskiviikkona kävin ympäristövaliokunnan kokouksen ja täysistunnon jälkeen eduskunnan Japani-ystävyysryhmän järjestäytymiskokouksessa. Ryhmän vetäjänä jatkaa talousvaliokunnan puheenjohtajana minulle tuttu Jouko Skinnari.

Puolenpäivän tienoilla tapasin muutamien kollegojeni kanssa saksalaista ydinturvallisuusasiantuntijaa Helmut Hirschiä, joka kertoi Olkiluoto 3:n turvallisuusongelmista. Sen päälle annoin vielä taustahaastattelun Helsingin Sanomille.

Helatorstain takia eduskuntapäivän aikataulu oli poikkeuksellinen. Niinpä iltapäivällä sain puhua Urjalan yhdeksäsluokkalaisille tyhjän istuntosalin (ja lähes tyhjän eduskunnan) lehtereillä.

Myöhästyin tapaamisesta hieman, sillä kävin jättämässä kirjallisen kysymyksen tietoverkkohyökkäyksistä. Laitoin myös nettisivujeni aloiteverstaaseen kommentoitavaksi muovipussiverosta lakialoitteen, jonka aion uusia tällä kaudella.

Vapaailtaa juhlistin käymällä Tampereella elokuvateatterissa. Vanhana Marvel-fanina uusin Hämähäkkimies-elokuva oli aika pakollinen valinta. Hämähäkkimies oli ensimmäinen ostamani Marvel-lehti, vaikka myöhemmin olin kyllä enemmän Ihmenelosten ja erityisesti Ryhmä-X:n poikia. Toki myös esim. Alfa-Lentue on kova sana!

Aurinkoisena helatorstaipäivänä pyörin Pirkanmaan sosiaalifoorumissa. Kommentoin Hannu Taanilan lajityypillisen taanilamaista alustusta, jonka otsikkona oli maailman muuttaminen ja aiheena kielioppi. Keskustelin myös Reilun kaupan puolesta ry:n tilaisuudessa julkisista hankinnoista ja kiertelin ihmettelemässä eri yhdistysten kojuja.

Kansainvälisen homofobian vastaisen päivän kunniaksi julkaisin myös kannanoton. Siinä vaadin, että Suomen on puolustettava vähemmistöjen oikeuksia Venäjällä. Yllättäen kannanotto meni läpi aika laajalti ja poiki seuraavalle illalle tv-esiintymisen.

Perjantaina jokin eduskunnan atk-tuen alihankkijan alihankkijan alihankkijan työntekijä kävi asentamassa uuden kannettavan ja tulostimen. Aiemminhan oli käynyt niin, että verkkoyhteyteni yhtäkkiä vain katkesi ennalta varoittamatta. Vähän myöhemmin, jälleen ennalta ilmoittamatta, talon pihalla palloili Elisan asentaja, joka ei tiennyt, oliko hän tulossa asentamaan uutta verkkoyhteyttä vai korjaamaan jo asennettua.

Tällä kertaa laitteet saatiin asennettua. Tosin kun kannettava kysyi, mitkä oikeudet haluan antaa etätyöpöydän käyttöön, asentajalla ei ollut mitään käsitystä, mitä tähän jokaisen asennuksen yhteydessä tulevaan ruutuun pitäisi vastata.

Varovaisuusperiaatteen mukaisesti en varmuuden vuoksi antanut mitään oikeuksia, minkä takia en myöhemmin pystynyt enää tallentamaan eduskunnan sähköpostista liitetiedostoja kannettavalle. Tätä pulmaa sitten setvittiin myöhemmin eräänkin kerran.

Vain luontainen diplomaattisuuteni estää minua kommentoimasta episodia enempää.

Illalla olin Ylen A-zoom-ohjelman haastateltavana kannanottoni teemasta eli seksuaali-ja sukupuolivähemmistöjen asemasta Venäjällä ja muualla Itä-Euroopassa. Puhuin siitä, miten vähemmistöjen kohtelu heijastaa laajemmin ihmisoikeuksien tilaa monissa maissa. Illalla kävin kaverin kanssa Pussy-klubissa Helsingissä.

Lauantaina reissasin aamulla reippaana Maan ystävien väentapaamiseen Turkuun. Yöksi menin tutustumaan ystäväni uuteen kotiin Loimaalla. Söimme roskaruokaa ja katsoimme Star Wreckiä ja Madonnan kiertuetaltiointia.