Kevään viimeinen eduskuntaviikko käynnistyi selontekotiimin palaverilla maanantaiaamusta. Istunnon jälkeen kävin työ- ja elinkeinoministeriössä tapaamassa Tarja Cronbergin kanssa Joensuun yliopiston metsäihmisiä. Heidän pääviestinsä oli, että puuvartisten kasvien energiakäytön tutkimukseen pitäisi satsata enemmän.

Iltapäivällä puhuin ministeriöiden kansliapäälliköille tulevaisuusselonteon valmistelusta. Seminaarin jälkeen ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä piti vielä parituntisen palaverin.

Päivän päätteeksi illastin Intian Suomen-lähettilään residenssissä varaulkoministerin seurueen kanssa. UM:n diplomaatti onnistui sanavalinnoillaan suututtamaan hieman flunssaisen ministerin perinpohjaisesti, ja tunnelma ruokapöydässä oli ajoittain aika kulmikas. Ruoka oli hyvää.

Tiistaina tapasin istunnon päälle Raision toimitusjohtajaa. Puhuimme ruoan ilmastovaikutusten arvioinnista ja sivutuotteiden energiakäytöstä.

Raisio on ollut Suomessa edelläkävijä tuotteiden ilmastomerkintöjen kehittäjänä. Ennen karkaamista Tampereelle kävin morjenstamassa pirkanmaalaisia diabeetikkoja.

Eduskunta jäi kesäistuntotauolle keskiviikkona ja istunto loppui jo alkuiltapäivästä. Tapasin vielä pikaisesti Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen Matti Ylöstä ns. innovatiivisista rahoituskeinoista, joilla voisi kerätä varoja kehitysyhteistyöhön ja kansainväliseen ilmastonsuojeluun.

Ilta meni seuratessa erikoista näytelmää kaupunginvaltuustossa. Pitkältä ja painavalta asialistalta eniten puhutti sähkölaitoksen yhtiöittäminen.

Vihreiden kanta oli pragmaattinen: sähkölaitos voidaan yhtiöittää, jos siitä on riittäviä käytännön hyötyjä. Useimmissa suomalaisissa kaupungeissa laitos on jo yhtiöitetty.

On tärkeää muistaa, että yhtiöittäminen tarkoittaa eri asiaa kuin yksityistäminen. Missään tapauksessa sähkölaitosta ei tule myydä. Kuvaavaa on, että markkinakriittinen Vasemmistoliittokin tuki yhtiöittämistä.

Korostimme, että organisaatiomuodosta riippumatta kaupunki voi ja sen tulee asettaa sähkölaitokselle kunnianhimoisia tavoitteita uusiutuvan energian osuuden kasvattamisesta. Omistajaohjauksen voimakkuus riippuu poliittisesta tahdosta, ei siitä, onko kyseessä kunnan liikelaitos vai kunnan täysin omistama yhtiö.

Puheenvuorossani pohdiskelin myös ääneen kunnallisvaaliohjelmamme tavoitetta uusiutuvien osuuden nostamisesta 30 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tavoite olisi sähkölaitoksen toimitusjohtajan mukaan haastava mutta mahdollinen.

Tästäkös demarit riemastuivat. Alle vartin sisään puheenvuorostani he ravistelivat hihastaan esityksen, jossa tavoite olisi hyväksytty tuosta vain – tietämättä, miten siihen olisi mahdollista päästä ja kuinka paljon se maksaisi.

Paradoksaalista kyllä, demarit vaativat toisaalta koko yhtiöittämispäätöksen hylkäämistä vedoten siihen, ettei perusteellisen valmistelun jälkeenkään olisi ollut riittävästi tietoa päätöksenteon tueksi. Voi sitä sekoilun ja epäjohdonmukaisuuden määrää…

Vihreät haluaa luonnollisesti lisätä uusiutuvan energian käyttöä radikaalisti. Haluamme kuitenkin, että niin tässä kuin muissakin asioissa päätöksenteko perustuu riittävään tietoon ja kunnon valmisteluun. Mahdollisesti kymmenien miljoonien hintaisia päätöksiä ei voi demarien tapaan räiskiä miten sattuu vain oman poliittisen profiilin korottamiseksi.

Niinpä vihreä valtuustoryhmä jätti valmistelemani aloitteen, jossa kaupunki velvoitettaisiin selvittämään uusiutuvien osuuden kasvattaminen 30 prosenttiin. Kun asia on selvitetty perusteellisesti, voimme tehdä siitä realistisia ja punnittuja päätöksiä.

Jätimme kokouksessa myös toisen valmistelemani aloitteen. Siinä esitettiin kevyen liikenteen asiahenkilön nimittämistä kaupungille.

Kokous kesti puoli kahteen asti yöllä. Onneksi seuraavana aamuna ei tarvinnut enää sännätä istuntoon Helsinkiin. Sen sijaan kirjoittelin tulevaisuusselontekoa varten tilaamiemme selvitysten esipuheita ja kävin parturissa.

Juhannusaattona kävin ystävän kanssa Pirkkalassa pyöräilemässä. Paluumatkalle osui kaatosade, joka oli niin rankka, että se sattui. Kastuimme läpimäräksi ja vilustuin.

Jäin juhannuspäiväksi kotiin potemaan ja tekemään töitä. Sunnuntaina kävin päiväseltään Savonlinnassa tervehtimässä terveyskeskuksessa toipuvaa mummiani. Yhteensä kymmenen tunnin junamatkoilla ehti hyvin lukea gradukirjaa ja tehdä töitä.

Eduskunnan seuraava täysistunto on tiistaina 9.9., joten viikkopäiväkirja jää nyt kesätauolle. Minulla kesä sujuu enimmäkseen gradun parissa, sillä pyrin jättämään sen syksyllä.

Välillä teen myös valtioneuvoston kanslian töitä. Pitkin kesää on myös erilaisia tilaisuuksia, mm. vihreiden eduskunta- ja hallitusryhmien kesäkokoukset, budjettiriihi sekä tulevaisuusselonteon miniseminaari.

Kiitos tähänastisista yhteisistä hetkistä. Ja tietysti oikein hyvää ja vihreää kesää!