Kevään toisen eduskuntaviikon alussa kaikki liikenevä aika meni puheen valmisteluun. Minut valittiin pitämään vihreiden ryhmäpuheenvuoro kokoomuksen ydinvoimavälikysymyksestä.

Maanantaiehtoolla olin valitsemassa valtuustoryhmälle uudeksi puheenjohtajaksi Perttu Pesän ja varalle Irene Roivaisen. Pohdimme myös vielä jakoon tulevia edustuksia kaupungin omistamien yhtiöiden hallituksissa.

Niiden niin kuin muidenkin paikkojen jaossa linjamme on yksinkertainen: jokainen ryhmä saa äänimääränsä edellyttämän osuuden. Ei enempää eikä vähempää.

Tiistaina valiokuntien kokousten ja täysistunnon jälkeen keskityin taas ryhmäpuheenvuoron rustaamiseen. Seuraavana päivänä oikeusministeri Leena Luhtanen kävi puolustamassa ryhmäkannetta.

Kanne antaisi kuluttaja-asiamiehelle mahdollisuuden puolustaa kuluttajia tapauksissa, joissa yksittäisen ihmisen kokema haitta on niin vähäinen, ettei käräjöinti kannata, mutta joissa haitoista yhteenlaskettuna voi tulla merkittäviä. Tällaisia tapauksia voisivat olla vaikka vialliset kännykät tai sähköyhtiön ylihinnoittelu.

Iltapäivällä päästiin varsinaiseen koitokseen: välikysymyskeskusteluun. Pidin eduskuntaurani toisen ryhmäpuheenvuoron. Edelliselläkin kerralla aiheena oli ilmasto- ja energiapolitiikka.

Keskustelussa ensin kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen puolusteli terhakasti hallitusta. Sitten välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja, kokoomuksen Jyrki Katainen, yritti grillata hallitusta lisää.

Kataisen jälkeen ääneen pääsivät ryhmäpuheenvuorojen pitäjät ryhmän suuruusjärjestyksessä. Puhuin siis Vasemmistoliiton Martti Korhosen ja RKP:n Roger Janssonin välissä.

Puheenvuorossa kiittelin muita puolueita siitä, että nekin ovat havahtuneet ilmastonmuutoksen uhkaan, josta vihreät ovat varoittaneet parikymmentä vuotta. Nyt vain odotamme malttamattomina, että sana tulee lihaksi ja puheet muuttuvat teoiksi.

Ryöpytin hallitusta sanojen ja tekojen välisestä ristiriidasta. Hallitus kyllä puhuu ilmastonsuojelusta lämpimiä, mutta on haaskannut neljä vuotta toimettomuuteen.

Neljän vuoden aikana ei ole otettu käyttöön juuri ainuttakaan uutta toimenpidettä energiansäästön ja uusiutuvien edistämiseksi. Hallitus on pettänyt räikeästi lupauksensa ekologisesta verouudistuksesta ja toteuttanut päinvastoin antiekologisen verouudistuksen.

Valitettavasti kokoomuksen vaihtoehto ei ole sen parempi. Ilmasto-otsikolla markkinoitu välikysymys on vain ohuesti hunnutettu yritys kaupitella lisäydinvoimaa. Puolueen ilmasto- ja energiapolitiikan ainoa sisältö on ydinvoimaa, ydinvoimaa, enemmän ydinvoimaa.

Kokoomus haluaa hyväksikäyttää kansalaisten ilmastohuolta ajaakseen omaa näennäisratkaisuaan. Ydinvoima ei kuitenkaan ole ratkaisu, vaan ongelma.

Yhtä uraanikiloa kohti syntyy kaksi tuhatta kiloa radioaktiivista jätettä. Viime kesänä Forsmarkin kaksi reaktoria Ruotsissa jouduttiin sulkemaan vakavan läheltä piti -tilanteen takia. Viidennen ydinvoimalan työmaalta Säteilyturvakeskus löysi satoja turvallisuuspuutteita.

Ja toisin kuin kokoomus väittää, ydinvoima ei ole kotimaista. Viidennen ydinvoimalan rakentaa ranskalais-saksalainen yhteenliittymä saksalaisella lainarahalla ja Ranskan valtion vientituilla käyttäen japanilaista teknologiaa, intialaista suunnittelua, puolalaista työvoimaa ja australialaista uraania.

Ydinvoiman lisärakentaminen ei myöskään ole ratkaisu ilmastonmuutokseen. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n kaikkein ydinvoimamyönteisimmässäkin skenaariossa energiansäästö ja uusiutuvat vähentävät päästöjä yhdeksän kertaa niin paljon kuin ydinvoima.

Kun viides ydinvoimala joskus aikanaan valmistuu, maamme ilmastopäästöt syntyvät lähes yksinomaan sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, liikenteessä ja muilla sektoreilla, joilla ydinsähköstä ei ole apua. Miten kuudes ydinvoimala siis vähentäisi päästöjä?

Ydinvoimalla voi maailmanlaajuisesti ja Suomessa olla ilmastonsuojelussa korkeintaan marginaalinen rooli. Hintana olisi ydinjäteongelman paheneminen, onnettomuusriskin kasvaminen, ydinaseiden leviäminen ja kestävämpien ratkaisujen käyttöönoton hidastuminen. Ei järin järkevää ja kestävää politiikkaa.

Kokoomuksen silmänkääntäjät yrittävät luoda vaihtoehdottomuuden illuusion. He haluavat pakottaa suomalaiset valitsemaan fossiilisten polttoaineiden ja ydinvoiman väliltä.

Vaihtoehdot ovat kuitenkin kuin rutto ja syöpä. Kahden huonon vaihtoehdon sijaan meidän pitää valita kolmas: energiankäytön kunnianhimoisen tehostamisen ja uusiutuvan energian kestävä tie.

Salista kuuluvasta mölinästä päätellen puheenvuoroni osui kokoomuslaisia arkaan paikkaan. Keskustelu kesti kahdeksan tuntia iltayhteentoista asti, ja sen aikana käytin useita puheenvuoroja. Niihin voi tutustua eduskunnan sivuilla.

Torstaina aamiaistin puoliksi Suomeen palanneen Panu Laturin kanssa vaaliasetelmista. Päivällä valiokunnissa istumisen lisäksi kerroin Seuran haastattelussa vihreiden näkemyksiä autoilun verotuksesta.

Nykyään vähäpäästöisiä autoja verotetaan yhtä ankarasti kuin runsaasti saastuttavia. Ilmastoa säästäviä dieselautoja verottaja rokottaa jopa ankarammin kuin bensa-autoja.

Verotus pitää porrastaa jyrkästi auton päästöjen mukaan. Bensasyöppöjen autojen kuten kaupunkimaasturien ostaminen ja käyttö kallistuisivat, mutta tehokkaat autot tulisivat toisaalta nykyistä halvemmiksi.

Autoilun verotus ei kokonaisuutena kiristyisi, mutta ihmisiä kannustettaisiin valitsemaan vähäpäästöisiä autoja. Hyöty näkyisi kuluttajien kukkarossa pienentyneenä bensalaskuna.

Ennen varsinaista eduskuntaryhmän kokousta pidettiin miniseminaari tekijänoikeuksista. Päädyimme siihen, että tekijänoikeusasiat on vastaisuudessakin järkevintä pitää opetusministeriössä. Tätä kulttuurialan ihmiset ovatkin puolustaneet tarmokkaasti.

Istunnossa käsiteltiin suullisen kyselytunnin jälkeen päästökauppalakia. Esitin lain muuttamista niin, että laitosten tehokkuus otetaan paremmin huomioon päästöoikeuksien jaossa ja 10 % oikeuksista huutokaupattaisiin.

Esityksistäni äänestettiin seuraavana päivänä. Ei liene yllättävää, että sen paremmin hallitukselta kuin kokoomukseltakaan ei liiennyt myötätuntoa päästökaupan ympäristötehokkuuden parantamiseen.

Salissa käytiin taas kipakkaa keskustelua. Muistutin muutamista perusasioista: EU:n päästökauppa on ihmiskunnan historian merkittävin ympäristöpoliittinen työkalu ja kauppa on taloudellisesti tehokkain tapa vähentää päästöjä. Järjestelmä ei taatusti ole täydellinen, mutta roskakoriin heittämisen sijaan sitä pitää kehittää. Puheenvuoroni voi lukea täältä.

Illan päätteeksi käsiteltiin vielä aloitettani avioliittolain muuttamisesta sukupuolineutraaliksi. Näin samaa sukupuolta olevat parit saisivat samat oikeudet ja velvollisuudet kuin perinteiset avioparitkin.

Kristillisdemokraattien Päivi Räsänen vastasi kertomalla, että hänen mielestään avioliitto kuuluu lähtökohtaisesti vain miehelle ja naiselle. Mitä siihen nyt sitten voi sanoa. Maailmassa on ollut myös ihmisiä, joiden mielestä musta- ja valkoihoisen ei tulisi voida mennä naimisiin.

Perjantain valiokuntien jälkeen eduskunta äänesti hallituksen luottamuksesta. Keskustelussa olin esittänyt vihreiden puolesta hallitukselle epäluottamusta, koska se on epäonnistunut ilmastonmuutoksen torjumisessa ja kestävien energiaratkaisujen edistämisessä.

Iltapäivällä kävin WWF:n Virtaa tulevaisuuteen -hankkeen ohjausryhmän kokouksessa. Hanke julkaisee piakkoin raportin, jossa osoitetaan jälleen kerran, että päästöjä on mahdollista vähentää ilman lisäydinvoimaa satsaamalla energiansäästöön ja uusiutuviin. Raportissa käydään myös läpi erilaisia poliittisia ohjauskeinoja – aihe, josta kirjoitin paljon pamfletissani.

Lauantaina avasin vaalipaneelisaldon Hervannan ammattioppilaitoksessa. Keskustelin kollegojen kanssa siitä, miten toisen asteen ammatillista koulutusta tulee kehittää. Puhuin mm. opintotuen parantamisesta, keskeyttämisten vähentämisestä, ammatillisen koulutuksen arvostuksen lisäämisestä ja aloituspaikkojen sovittamisesta vastaamaan paremmin työllistymismahdollisuuksia.

Paneelin jälkeen sain pikaesittelyn koulun piakkoin avattavasta uudesta kirjastosta. Hienolta näytti. Opettajat tuntuivat kokonaisuutena olevan varsin tyytyväisiä koulun tilanteeseen.

Palasin Hervannasta bussilla kotiin. Alkuillasta kävin vielä OP:n kanssa palaveeraamassa Pirkanmaan vihreiden kanssa vaalikampanjoinnista. Illalla poikkesin parissa baarissa ystävän kanssa.

Sunnuntaina oli kotipäivä. Sain kirjoittaa rauhassa vaaliesitteen tekstejä ja vastata vaalikoneisiin.