Alkuun tekninen tiedote: viikkopäiväkirjaani voi nyt lukea myös rss-syötteenä. Kiitokset tästä Tero Tilukselle, joka ystävällisesti viitoitti tieni syndikoitujen blogien maailmaan.

Maanantaina vietin viimeistä kakkosella alkavaa syntymäpäivääni Lahdessa tutustumalla kollegoideni Heidin ja Kirsin kanssa Kymijärven voimalaitokseen. Voimala käyttää sähkön ja lämmön tuotantoon pääasiassa kivihiiltä ja maakaasua, mutta kaasuttimella voidaan hyödyntää myös mm. puuta ja kotitalouksien lajiteltua jätettä.

Lajitellun jätteen rinnakkaispoltto kaasuttamalla on järkevin tapa hyödyntää jätettä energiaksi. Valitettavasti Suomessa ollaan lähtemässä myös sekajätteen massapolttoon erillisissä jätteenpolttolaitoksissa. Siinä ei ole paljoa tolkkua sen paremmin energiatalouden kuin jätehuollonkaan kannalta. Lahti Energian kylään toivoisi siksi useampiakin vierasryhmiä.

Voimalavierailun jälkeen pidimme pienen kansalaistapaamisen kahvilassa Lahden keskustassa. Edellisenä päivänä julkaistusta lehtimainoksesta oli unohtunut päivämäärä, joten valitettavasti osa kansalaisista oli kolkutellut kahvilan ovea vääränä päivänä. Yöksi palasin Tampereelle.

Tiistaina sain avustajiltani syntymäpäivälahjaksi Malinen-ristipistotyön. Malinen on Ylioppilaslehdessä seikkaileva maanmainio savolaisjänis. Avustajani eivät edes tienneet, että pidin lapsena ristipistotöistä.

Valiokuntakokousten välissä tapasin porukkaa Tokion yliopistosta. Vaikka vieraat nimenomaan halusivat tavata ympäristövaliokunnan ihmisiä, ei heillä ollut juurikaan kysyttävää ympäristöpolitiikasta. Koska japanilaiset rakastavat muumeja, ehdotin puoliksi leikilläni, että he voisivat käväistä Muumilaakso-museossa [linkki] Tampereella.

Täysistunnon jälkeen kävin kuuntelemassa Energiateollisuuden ry:n alustuksia. Kovin kuulostivat viestit tutuilta, mutta tapaankin ET:n kavereita eri yhteyksissä kuukausittain, joskus jopa viikoittain.

Illalla törmäsin Tampereen rautatieasemalla – tietysti japanilaisiin vieraisiin. He olivat kuin olivatkin lähteneet käymään Muumilaaksossa. Toivon Tampereen matkailutoimistolta tunnustusta kaupungin matkailun hyväksi tekemästäni työstä.

Illan päätteeksi palaveerasin vielä avustajani OP:n kanssa suosikkitapaspaikassani eduskuntavaaleista.

Keskiviikkona kävin talousvaliokunnan kokouksen ja täysistunnon välissä poseeraamassa kuvaajalle Kotimaiset Kasvikset ry:n Lisääjät-kampanjaa varten. Olen lupautunut lisäämään kasviksia ruokavaliooni, mikä on tietysti kasvissyöjälle vähän haastavaa.

Kasvisten syöntiä lisäämällä me suomalaiset olisimme terveempiä. Kasvikset auttavat jaksamaan ja lisäksi maistuvat tosi hyviltä (paitsi selleri). Liity siis sinäkin lisääjiin!

Päivän päätteeksi suuntasin taas Lahteen, tällä kertaa eduskunnan raideliikenteen ystävien mukana. Matkalla VR:n edustajat kertoivat uudesta Kerava–Lahti-oikoradasta. Vähän reissun jälkeen VR julkisti tiedon, jonka mukaan oikorata on ensimmäisenä kuukauteenaan tuplannut junamatkat Lahteen. Ei paha!

Nyt pitäisi vain saada liikkeelle muita ratahankkeita – oikoradan jatko välille Heinola–Mikkeli, HELI-rata Helsingistä Kotkaan, Marja-rata pääkaupunkiseudulla ja URPO-rata Uudestakaupungista Rauman kautta Poriin. Lisäksi pitäisi parantaa nykyisten ratojen kuntoa ja sähköistää niitä. Ruotsi satsaa uusiin ratahankkeisiin 12 kertaa niin paljon kuin Suomi.

Illalla Lahden kaupungin johto esitteli kaunista kaupungintaloa, kertoi Lahden tilanteesta ja syötti meitä. Yöksi palasin kotiin Tampereelle.

Torstaina ympäristövaliokunta pui lakia julkisista hankinnoista. Uusi laki on parannus nykytilaan, sillä ympäristötekijät mainitaan erikseen kriteerinä, jota hankinnoissa voi käyttää. Hieman epämääräinen muotoilu ei kuitenkaan velvoita vielä mihinkään.

Täysistunnossa käsiteltiin lakialoitettani pormestarin valitsemisesta suoralla kansanvaalilla. Nykyisen kuntalain mukaan pormestarin valitsee valtuusto. Demokratiassa lähdetään kuitenkin siitä, että kansalaiset tietävät itse, kuka heidän arvojaan ja tavoitteitaan edustaa parhaiten.

Kansa valitsee suoraan jo kunnanvaltuutetut ja kansanedustajat, ja presidentin valinnassakin on siirrytty valitsijamiesjärjestelmästä suoraan kansanvaaliin. Miksei sitten pormestarin valinnassa?

Uutispäivä Demari julkaisi lopulta mielipidekirjoitukseni pormestarivaalista. Parin päivän jälkeen paikalliset demarit vastasivat ja yrittivät taas vääntää mustaa valkoiseksi.

Perjantaina ympäristövaliokunta hyväksyi lausunnon julkisista hankinnoista. Valiokunta päätyi äänestyksen jälkeen ehdottamaan talousvaliokunnalle, että ympäristöä koskevia muotoiluja tulisi tiukentaa. Hienoa!

Suomessa julkisissa hankinnoissa pyörii noin 22,5 miljardia euroa vuosittain, mikä vastaa noin 15:tä prosenttia bruttokansantuotteesta. Ei ole ihan yhdentekevää, ostetaanko tällä summalla ympäristön kannalta hyviä vai huonoja tuotteita.

Talousvaliokunnan kokouksen jälkeen lounastin Susanna Rahkosen (sd.) kanssa. Puhuimme Suomen kuluttajaliikkeestä ja kuluttaja-asioiden huomioon ottamisesta eduskunnassa. Palaverissa nousi esiin muutamia kehittämisideoita, joita pyrimme viemään yhdessä eteenpäin.

Seminaarista riensin kotiin Tampereelle valmistelemaan tupaantuliaisia. Siivosin asuntoa ja laitoin ruokaa kämppäkaverini Sallan kanssa.

Urakka oli melkoinen, sillä pyörittelimme noin 200 makirullaa. Puolueellinen arvioni on, että niistä tuli ihan hyviä.

Tarjolla oli myös kotimaisen Laitilan limsoja ja laatikollinen kasviskekkereistä yli jääneitä donitseja. Olin sponsoroinut tilaisuutta ruokalahjakortilla.

Juhlat käynnistyivät hitaasti, mutta loppuillasta kämppä oli aivan turvoksissa. Kiitos kaikille vieraille! Tuparikolehdista kertyi 80 euroa, jotka päätimme lahjoittaa Tampereen Maan ystäville ja eläinoikeusjärjestö Faunalle. Tupareista jatkoimme vielä kolmeen baariin: Tabuun, Mixeihin ja YO-talolle.

Sunnuntaina olinkin aika uuvuksissa. Katsoin yövieraiden kanssa Miyazakin Liikkuvaa linnaa DVD:ltä, mutta nukahdin puolivälissä.