Viikko sai juhlavan alun, kun kävin pokkaamassa alueellisen ympäristökeskuksen Pirkanmaan ympäristöpalkinnon. Huomionosoituksesta teki erityisen arvokkaan se, että olen tiettävästi ensimmäinen palkinnon saanut aktiivipoliitikko. Palkintotaulukin on komea.

Luovutustilaisuuden jälkeen annoin haastattelut Aamulehdelle ja Sun radiolle. Totesin palkinnon olevan tunnustus kaikille, jotka ovat sinnikkäästi tehneet vuosia töitä ilmastonsuojelun puolesta.

Ilmastonsuojelun pioneereja on ollut monia ennen minua – tutkija Juhani Rinne, toimittaja Kai Aulio ja aktivisti-kirjailija Risto Isomäki vain muutamia mainitakseni. Monia tulee myös jälkeeni.

Illalla kävin parturissa ja valtuustoryhmän kokouksessa.

Tiistaiaamun kokoustin VNK:n tiimin kanssa. Talousvaliokunnasta riensin kääntymään pääministerin asettaman kasvuhankkeen kokoukseen Säätytalolle. Kokouksen vuoksi ehdin täysistuntoon lähes kolme varttia myöhässä.

Istunnon jälkeen kävin puhumassa ravintola Bankissa vähäpäästöisestä teollisuudesta Teräsrakennepäivillä. Korostin teräksestä tykkäävälle yleisölle, että hyvä ohjaus on yleensä materiaalineutraalia: olennaisinta on vähentää päästöjä, ei ottaa kantaa yksittäisiin materiaaleihin.

Palasin vielä eduskuntaan antamaan haastattelua A-studiolle Itä-Anglian yliopiston ilmastotutkimuslaitokseen CRU:hun tehdystä tietomurrosta. Murrossa saatua tutkijoiden sähköpostikirjeenvaihtoa vuosien varrelta ladattiin venäläiselle ja myöhemmin saudiarabialaiselle palvelimelle – kuinka ollakaan, juuri Kööpenhaminan ilmastokokouksen kynnyksellä.

Tietomurto herätti jonkin verran julkista huomiota. Osa skeptikoista väitti, että tutkijoiden viestit vievät pohjan ilmastotieteeltä – tai jopa osoittavat, ettei ihminen vaikuta ilmastoon.

Väitteillä ei ole vähäisintäkään yhtymäkohtaa todellisuuteen. Skeptikkojen porina blogosfäärissä palauttaa mieliin fyysikko Lawrence M. Kraussin jo vuosia sitten kirjoittamat sanat: ”The increasingly blatant nature of the nonsense uttered with impunity in public discourse is chilling.”

Mitä kohusta sitten kannattaa ajatella? Muutama huomio:

• viestit osoittavat monien skeptikoiden väitteet vääriksi: sähköposteista ei paljastu salaliittoa ilmastotieteen sepittämiseksi, vaan vilkasta – ja ajoin kärkästä – keskustelua tutkijoiden välillä
• tieteen käsitys ilmastosta ei perustu minkään yksittäisen tutkimuslaitoksen tai tutkijan tietoihin, joten mahdolliset puutteet niissä eivät myöskään mitätöi keskeisiä johtopäätöksiä
• tutkijat niin ilmastotieteessä kuin muillakin aloilla ovat ihmisiä, ja välillä he käyttäytyvät huonosti
• jos kahlaa läpi toista tuhatta viestiä keiden tahansa kirjeenvaihdosta, saa valikoiden poimimalla ja asiayhteydestä irrottamalla lähes kenet tahansa näyttämään epäilyttävältä
• vertaisarvioinnin tehtävä on erottaa huonot tutkimukset hyvistä, eivätkä yksittäisten tutkijoiden kriittiset näkemykset estäneet kiisteltyjen tutkimusten huomioon ottamista IPCC:n työssä
• kaiken tutkimustiedon pitäisi olla julkista ja helposti saatavilla (toisin kuin tutkijaystäväni mukaan esim. monien ilmastoskeptikoiden tutkimusten data)

Tietomurto ei siis tuottanut mitään sellaista tietoa, joka antaisi aihetta epäillä tuhansien ilmastotutkijoiden vuosikymmenien aikana keräämän todistusaineiston keskeisiä johtopäätöksiä. On kuitenkin hyvä, että ulkopuolinen asiantuntija arvioi nyt sekä CRU:n tutkimuksen laadun että julkisuuslain noudattamisen.

Illan päätteeksi esittelin Länsi-Vantaan vihreiden tilaisuudessa Myyrmannissa tulevaisuusselontekoa. Ehdin myös kommentoida tuoretta tuuliatlasta Vihreiden blogissa.

Ilmatieteen laitoksen kokoama atlas osoittaa, että hyviä paikkoja uusille tuulivoimaloille löytyy laajasti ympäri maata. Vastoin usein esitettyä käsitystä Suomessa myös tuulee voimakkaasti talvisin eli juuri silloin, kun sähkön tarvekin on suurin.

Keskiviikko alkoi aamiaisella pääministerin ja Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n pääekonomistin Fatih Birolin kanssa. Tapasin Birolin kesällä Pariisissa ja sovimme hänen tulevan vierailulle Suomeen. Samalla hän pyysi minut yhdeksi IEA:n pääjulkaisun, World Energy Outlookin asiantuntija-arvioijista.

Aamiaisen jälkeisessä tilaisuudessa Birol esitteli WEO:n suomalaiselle yleisölle. Hyvä uutinen on, että raportin mukaan globaalit energiaperäiset päästöt voidaan leikata kestävälle tasolle.

Suotuisa kehitys edellyttää kuitenkin huomattavia investointeja erityisesti uusiutuviin ja energiatehokkuuteen. Näillä voidaan saada noin 4/5 globaalisti tarvittavista päästövähennyksistä. Toisaalta ratkaisut säästäisivät miljardeja euroja energialaskuissa ja investoinneissa.

Pääministeri totesi tilaisuudessa, että muuten niin ikävä taantuma antaa ilmastonmuutoksen torjumisessa hieman lisäaikaa. Se ei kuitenkaan riitä viemään meitä oikealle uralle, vaan edelleen tarvitaan vähäpäästöinen vallankumous.

Talousvaliokunnan jälkeen ehdin tapaamaan avustajiani ja suunnittelemaan loppuvuotta. Päivän päättivät istunto ja kaupunginvaltuuston kokous. Kaava-asioiden lisäksi valtuustossa käsiteltiin joukko valtuustoaloitteita. Itse käytin puheenvuoron aloitteesta, jolla haluttiin edistää maahanmuuttajien työllistymistä kaupungin palvelukseen.

Torstaiaamuna puhuin Eurooppatiedotuksen Kiotosta Kööpenhaminaan -kirjan julkistamistilaisuudessa ilmastopolitiikan tulevaisuudesta ja annoin haastattelun YLEn tv-uutisille. Tilaisuuden jälkeen lounastin Ilmatieteen laitoksen johtajan Petteri Taalaksen kanssa.

Talousvaliokunnan jälkeen kävin alustamassa liikenne- ja viestintäministeriön henkilöstölle tulevaisuusselonteosta ja liikennepolitiikasta. Eduskuntaryhmästä siirryin istuntoon.

Suullisella kyselytunnilla kysyin valtiovarainministeri Kataiselta, kannattaisiko sähköveron tuotto palauttaa teollisuudelle kohdennettuna esimerkiksi tehokkuusinvestointeihin. Näin kannustettaisiin yrityksiä kohentamaan energiatehokkuutta, mikä parantaisi niiden kilpailukykyä.

Illalla vedin Vihreiden yhdenvertaisuustyöryhmän ensimmäisen kokouksen. Hahmottelimme suuntaviivoja työlle, jonka tuloksena puolueelle pitäisi saada alkuvuodesta yhdenvertaisuusohjelma.

Perjantaina hallitusryhmien valiokuntavastaavat tapasivat talousvaliokunnan jälkeen lounaalla vakuutusmeklareita. Istunnosta siirryin puoluetoimistolle Vihreiden puheenjohtajiston ja puoluehallituksen kokouksiin. Illalla piipahdin DTM:ssä juhlistamassa 35-vuotiasta Setaa.

Valtaosan viikonlopusta istuin eduskunnassa Vihreiden puoluevaltuuskunnan kokouksessa. Yhdessä avauspuheenvuoroista pohjustin Kööpenhaminan kokouksesta – ja luulivoimasta.

Luulivoima on ehtymätön energianlähde, joka perustuu ennakkoluuloihin. Luulivoiman turvin ihmiset voivat toistaa ideologiaansa sopivia myyttejä, joilla ei ole pohjaa todellisuudessa.

Esimerkiksi kun Vihreät syksyllä julkisti oman arvion kulutusnäkymistä, Pohjalainen kommentoi sitä pääkirjoituksessaan näin:

”- – vihreiden kulutusennusteet on vedetty rajusti alakanttiin. Jos ne päästettäisiin toteutumaan, se tietäisi Suomelle ankeita työttömyyden aikoja, kärjistäen sanottuna paljon vilua ja nälkää.”

Vähän myöhemmin työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi omat arvionsa. Niissä sähkön kulutus asettui prosentin tarkkuudella samalle tasolle kuin Vihreiden arviossa. Pohjalainen ei tainnut silti pääkirjoituksessaan väittää Pekkarisen aiheuttavan Suomeen vilua ja nälkää.

Lounastauolla käväisin Rakennusinsinöörien ja -arkkitehtien vuosikokouksessa alustamassa tulevaisuusselonteosta.

Illaksi palasin Tampereelle lukioluokkani tapaamiseen Tahmelan kurpitsatalolle. Osaa vanhoista luokkakavereista näin ensimmäistä kertaa yli kymmeneen vuoteen. Lämminhenkisessä luokkakokouksessa oli ilahduttava huomata, miten hyvää porukkaa vanhat koulukaverit ovatkaan.

Sunnuntaina valtuuskunta jatkoi hyväksymällä puolueelle pk-yrittäjyysohjelman, jota olin itsekin ollut valmistelemassa. Vihreät haluaa Suomeen 100 000 uutta yritystä mm. lisäämällä starttirahoja, tarjoamalla yrittäjäpalvelut yhdeltä luukulta, huolehtimalla yrittäjien sosiaali- ja eläketurvasta sekä tekemällä työn vastaanottamisesta kannattavaa.

Saavuin itse kokoukseen nolosti myöhässä, sillä arkiaamuisin kolmesta (!) kahdeksalta Helsinkiin lähtevästä junasta ei yksikään kulkenut sunnuntaisin. Esittelin valtuuskunnalle hahmotelmia yhdenvertaisuusohjelman sisällöstä. Vilkkain keskustelu virisi erilaisista kiintiöistä.