Valtioneuvoston viestintäyksikkö
Tiedote 302/2009
15.10.2009
Valtioneuvosto hyväksyi torstaina 15. lokakuuta ilmasto- ja energiapoliittisen tulevaisuusselonteon viitoittamaan tietä kohti vähäpäästöistä Suomea vuonna 2050. Selonteossa asetetaan tavoitteeksi vähentää Suomen ilmastopäästöjä vähintään 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä osana kansainvälistä yhteistyötä.
Hallitus linjasi syksyllä 2008 hyväksytyssä ilmasto- ja energiastrategiassa ilmasto- ja energiapolitiikkaa erityisesti vuoteen 2020 asti. Strategiassa esitettiin konkreettisia toimenpiteitä, joilla Suomi saavuttaa EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet. Tulevaisuusselonteko tukee ja täydentää strategiassa tehtyä työtä. Selonteko jatkaa ilmasto- ja energiapolitiikan tarkastelemista erityisesti vuodesta 2020 eteenpäin ja hahmottelee polkuja kohti kestävää päästötasoa pitkällä aikavälillä.
Vuoteen 2050 ulottuvalla tarkastelujaksolla kehitystä ei voida tietää täsmällisesti. Siksi selonteossa pyritään ennakoimaan mahdollisten tulevaisuuksien kirjoa ja tukemaan varautumista punnitsemalla erilaisia toimintalinjoja. Selonteko sisältää myös määrällisiä tavoitteita ja konkreettisia linjauksia valittavista toimenpiteistä.
Rajoittamaton ilmastonmuutos voi aiheuttaa valtavasti inhimillistä kärsimystä ja hävittää ekosysteemejä. Riskien ja haittojen minimoimiseksi hallitus tukee globaalin lämpenemisen rajoittamista enintään kahteen asteeseen. Tämä edellyttää maailman päästöjen kasvun taittamista jo lähivuosina ja todennäköisesti vähintään puolittamista vuoteen 2050 mennessä.
Kahden asteen tavoitteen saavuttaminen edellyttää globaaleja ilmastotalkoita. Suomi toimii aktiivisesti, jotta ilmastoneuvotteluissa saadaan aikaan kattava ja kunnianhimoinen sopimus. Suomi pyrkii myös nivomaan ilmastoasiat osaksi kaikkea ulkopolitiikkaa ja kansainvälistä yhteistyötä sekä hakee tehokkaita ratkaisuja riittävän ilmastorahoituksen hakemiseksi köyhille maille.
Päästöille vähintään 80 prosentin leikkaustavoite
Tulevaisuusselonteossa asetetaan tavoitteeksi siirtyä hyvinvoivaan ja vähäpäästöiseen yhteiskuntaan, jossa päästöjä on leikattu vähintään 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 osana kansainvälistä yhteistyötä. Muut teollisuusmaat ja nousevat taloudet kantavat oman ja oikeudenmukaisen osuutensa vastuusta. Käytännössä päästöjen vähentäminen Suomessa edellyttää pitkällä aikavälillä lähes päästötöntä energiataloutta ja tieliikennettä.
Selonteko sisältää useita linjauksia tavoitteista, toimenpiteistä ja selvitystarpeista. Esimerkiksi uusien rakennusten energianormeja tarkistetaan energiatehokkuuden parantamiseksi ja olemassa olevissa rakennuksissa velvoitetaan parantamaan energiatehokkuutta peruskorjausten yhteydessä. Ekologista verouudistusta jatketaan ja arjen valintojen ilmastovaikutuksista kertova tieto saatetaan helposti ihmisten saataville.
Ilmastonsuojelu tarjoaa mahdollisuuksia
Vähäpäästöisen yhteiskunnan rakentaminen edellyttää vahvoja ja ripeitä toimia kaikilla yhteiskunnan tasoilla ja aloilla. Mukaan ilmastotalkoisiin tarvitaan niin kunnat, yritykset, järjestöt kuin yksittäiset kansalaiset.
Ilmastonsuojelu tarjoaa paljon mahdollisuuksia: tehokkuutta, teknologiaa ja työpaikkoja. Vähäpäästöisistä tuotteista ja palveluista voi tulla Suomen talouden ja viennin uusi kivijalka. Monet päästöjä vähentävistä ratkaisuista voivat myös lisätä hyvinvointia. Ilmastonsuojelun tulee tukea ympäristöllisesti, taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti kestävää kehitystä. Bruttokansantuotteen rinnalle on kehitettävä kestävän hyvinvoinnin mittareita.
Ilmasto lämpenee vääjäämättä vielä jonkin verran tähän asti ilmakehään päästettyjen kasvihuonekaasujen takia. Ilmastonmuutoksen torjumisen lisäksi on siksi varauduttava myös sopeutumaan sen vaikutuksiin. Suomi on ollut sopeutumisen edelläkävijä, mutta kehittämisen varaa riittää edelleen. Köyhiä maita on tuettava sopeutumisessa.
Selontekoa varten tilattiin konsulttityönä neljä esimerkinomaista skenaariota, joilla pyrittiin hahmottamaan ja havainnollistamaan mahdollisia polkuja kohti vähäpäästöistä yhteiskuntaa. Skenaariot eivät ole ennusteita, eikä hallitus ota niihin kantaa tai valitse jotain niistä toteutettavaksi.
Skenaariotyön perusteella siirtyminen vähäpäästöiseen yhteiskuntaan edellyttää energiatehokkuuden parantamista olennaisesti kaikilla sektoreilla. Samoin tarvitaan vähäpäästöisen teknologian kehittämistä, kaupallistamista ja käyttöönottoa. Kaikissa skenaarioissa myös uusiutuvaa energiaa on lisättävä merkittävästi. Osassa skenaarioista päästöjen vähentämisessä auttavat mm. hiilen talteenotto ja varastointi sekä ydinvoiman lisärakentaminen.
Selonteon valmistelu ja jalkauttaminen
Tulevaisuusselonteko on laadittu valtioneuvoston kansliassa yhteistyössä keskeisten ministeriöiden kanssa. Työssä ovat neuvoneet selonteon asiantuntijaryhmä ja ne toista sataa asiantuntijaa ja sidosryhmien edustajaa, jotka ovat osallistuneet erilaisiin työpajoihin ja teemakeskusteluihin. Kansalaisten ja sidosryhmien näkemyksiä on kartoitettu verkkokyselyillä ja -keskusteluilla.
Selonteon valmistelua on ohjannut ympäristöministeri Paula Lehtomäen johtama ministerityöryhmä. Valmistelun tueksi on tilattu asiantuntijoilta selvityksiä ja skenaariolaskelmia. Tausta-aineisto on lueteltu selonteon liitteessä, ja se on saatavissa hankkeen sivuilta. Valtioneuvostosta tulevaisuusselonteko siirtyy eduskuntaan, jossa siitä käydään lähetekeskustelu keskiviikkona 21.10.
Osana selonteon jalkauttamista järjestetään yhdessä paikallisten toimijoiden ja eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan kanssa alueellisten tulevaisuusfoorumien sarja. Ensimmäiset foorumit pidetään Lappeenrannassa 4.11. ja Seinäjoella 9.11. Tulevaisuusselontekoa esitellään myös YK:n ilmastokokouksessa Kööpenhaminassa joulukuussa.
Lisätietoja: ilmastopoliittinen asiantuntija, kansanedustaja Oras Tynkkynen, projektipäällikkö Pirkko Heikinheimo, p. (09) 1602 2134 tai 0400 259 222, poliittinen erityisavustaja Jukka Ihanus p. (09) 1602 2009 tai 050 463 9929, valtioneuvoston kanslia ja erityisavustaja Hanna Ekman p. 020 490 7020 tai 0400 873 743, ympäristöministeriö
Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta
