Customize Consent Preferences

We use cookies to help you navigate efficiently and perform certain functions. You will find detailed information about all cookies under each consent category below.

The cookies that are categorized as "Necessary" are stored on your browser as they are essential for enabling the basic functionalities of the site. ... 

Always Active

Necessary cookies are required to enable the basic features of this site, such as providing secure log-in or adjusting your consent preferences. These cookies do not store any personally identifiable data.

No cookies to display.

Functional cookies help perform certain functionalities like sharing the content of the website on social media platforms, collecting feedback, and other third-party features.

No cookies to display.

Analytical cookies are used to understand how visitors interact with the website. These cookies help provide information on metrics such as the number of visitors, bounce rate, traffic source, etc.

No cookies to display.

Performance cookies are used to understand and analyze the key performance indexes of the website which helps in delivering a better user experience for the visitors.

No cookies to display.

Advertisement cookies are used to provide visitors with customized advertisements based on the pages you visited previously and to analyze the effectiveness of the ad campaigns.

No cookies to display.

Pienet odotukset, suuret tarpeet

Tänään Durbanissa käynnistyy YK:n ilmastokokouksen toinen ja ratkaiseva viikko. Lähtöasetelma on kohteliaasti sanottuna haastava.

Durbanissa yritetään rakentaa edellisen, Cancunissa pidetyn ilmastokokouksen onnistumisten varaan. Täällä odotetaan käytännön päätöksiä mm. vihreän ilmastorahaston (Green Climate Fund, GCF) ja kestävän teknologian mekanismin toteutuksesta.

Kokouksessa keskustellaan siitä, millä vivulla maiden päästötavoitteita voitaisiin tiukentaa. Nykytavoitteilla maailma lämpenisi noin 3,5 astetta, vaikka kahta astetta pidetään yleisesti riskirajana. Lisävauhtia tavoitteiden tiukentamiseen haetaan sitoumusten virallisesta arvioinnista ja Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n viidennestä arviointiraportista.

Neuvottelijoita työllistää myös se, että ensi vuoden loppuun mennessä umpeutuvat Kioton pöytäkirjan päästötavoitteet – ja sitä mukaa niiden varaan rakennetut päästömarkkinat. Jos ja kun uutta sopimusta ei saada kiireisesti sovittua, jää nykyisen ja tulevan sopimuksen väliin katkos.

Periaatteellisin ja poliittisin kiista koskee kuitenkin sitä, millaista sopimusta oikein tarvitaan Kioton pöytäkirjan nykyisen sitoumuskauden jälkeen. Monet kehitysmaat haluavat sopimukselle toisen sitoumuskauden, joka jatkaisi kansallisten päästötavoitteiden asettamista teollisuusmaille.

Tämä on myrkkyä mm. Yhdysvalloille ja Japanille. Ne muistuttavat aivan oikein, että pelkkien teollisuusmaiden päästövähennyksillä ei ilmastonmuutosta kuriin saada. Siksi paras ratkaisu olisi kokonaan uusi sopimus, joka sisältäisi erilaisia tavoitteita sekä teollisuus- että kehitysmaille.

Ehkä paras poliittisest mahdollinen tulos Durbanista voisi olla jatkoaika Kioton pöytäkirjalle ja selvä tiekartta uudesta, kattavasta sopimuksesta. Sopimus pitäisi solmia vuoteen 2015 mennessä ja sen toteutukseen ryhtyä mahdollisimman pian sen jälkeen.

Neuvottelutilanne on vaikea, mutta meillä ei ole varaa nostaa käsiä pystyyn. Mieliin voi olla hyvä palauttaa lainaus Nelson Mandelalta:

“Se vaikuttaa aina mahdottomalta, kunnes se on tehty.”

Oras Tynkkynen


  → Seuraava: Sijainnilla on väliä
Matkablogi: Durban 5.–10.11.2011

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *